Kuva: Thinkstockphoto
Sadoista someystävistä vain muutamaan voi luottaa
Sosiaalinen media muuttaa ajattelutapojamme ystävyydestä. Kasvokkainen vuorovaikutus ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään.
Perinteisesti ystävyys on perustunut aitoon kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Kielitoimiston sanakirja määrittelee ystävyyden ihmisen suhteena toiseen, jota kohtaan tuntee mieltymystä ja luottamusta ja joka suhtautuu häneen samoin.
Sosiaalisten medioiden myötä ystävyyden muodot ovat laajentuneet. Ystävyyden rinnalle on tullut erilaisia kaveruuden ohentuneita muotoja.
”Käsittääkseni ihminen ei ole viestintävälineistä huolimatta muuttunut. Ystävyys-sana on muuttunut sosiaalisen median käytännöissä”, toteaa Vaasan yliopiston erikoissuunnittelija Risto Säntti.
Hän on tyttärensä Petra Säntin kanssa perehtynyt sosiaalisen median ajattelutapoihin ja siihen, millaisia vaikutuksia sillä on yritysten toimintaan.
Kaksikon pohdintoja löytyy eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Silmät auki sosiaaliseen mediaan -teoksesta.
Yksi väärä hipaisu
”Meille kaikille muodostuu eritasoisia ystäviä erilaisissa verkostoissa. Monet näistä niin sanotuista ystävistä ovat oikeastaan tuttavia tai vastaavia. Uskon, että useimmilla henkilöillä on ystäväksi kirjattuja henkilöitä, joita he eivät välttämättä edes tunne”, kertoo Säntti.
Älypuhelimella yksikin väärä hipaisu lähettää kaveripyynnön. Saaja voi hyväksyä pyynnön ja näin ”ystävyys” on määritelty.
Ystävyydestä on muodostumassa määrällinen ilmiö. Omaa suosiota mitataan ystävien ja tykkäyksien määrällä. Säntin mukaan on kuitenkin esitetty ajatus, että todellisia ystäviä voi olla rajallinen määrä: noin kolmesta viiteen.
Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Robin Dunbar päätyi tutkimuksessaan siihen, että ihmisellä on todennäköisesti vain viisi Facebook-ystävää, joihin luottaa hädän hetkellä.
Pieniä ystäväpiirejä
Satojen tai tuhansien someystävien keskellä etenkin nuoret muodostavat pienempiä ystäväpiirejään. Niihin sisällytetään harvalukuinen joukko ihmisiä.
”Kontaktointi on tässä mielessä kääntynyt sisäänpäin ja ehkä perinteisemmän ystävämallin suuntaan. Toisaalta nämä verkostot voivat elää, muuttua nopeasti ja liikkua eri applikaatioista toisiin”, Säntti kuvailee.
Verkossa on mahdollista olla yhteydessä ihmisiin, joilla on samakaltaisia intressejä kuin itsellä ja käydä keskusteluja heidän kanssaan. Reaalimaailman ympäristöstä ei todennäköisesti löydy kaikkiin keskusteluihin kumppaneita.
Keskustelua ei kuitenkaan tarvitse jakaa kaikille ystäville. Jokaiseen keskusteluun voi haalia mukaan aiheesta kiinnostuneet.
Netti lisää kasvokkaisia kontakteja
Sosiaalisten medioiden mahdollistama ystävyys ei ole korvaamassa kasvokkaista vuorovaikutusta. Päinvastoin trendi vaikuttaa olevan aivan toinen.
Tänä vuonna julkaistun Nuorisobarometrin mukaan puhelimessa tai netissä kavereihin yhteydessä oleminen vaikuttaa myönteisesti kasvotusten tapaamiseen. Netti- ja puhelinyhteys lisää etenkin yli 20-vuotiaiden tapaamistahtia.
Yksi syy tähän voi olla se, että valtaosa tätä nuoremmista tapaa joka tapauksessa kavereitaan kouluissa tai muissa oppilaitoksissa.
”Uskoakseni ystävien kanssa ollaan myös tulevaisuudessa aidossa kasvokkaisessa yhteydessä. Kehittyvä sosiaalinen viestintäteknologia tulee myös tarjoamaan hyvin monenlaisia kasvokkaiselta vuorovaikutukselta vaikuttavia ja siltä tuntuvia kohtaamisen muotoja”, kuvailee Säntti.
Nykyään WhatsAppin tapaiset kuvapuhelut ovat arkipäivää. Virtuaalilaseilla tai -kameroilla kuvatut 3D-kohtaamiset tulevat ovat jo osin markkinoilla. Näin saadaan myös etäältä yhteys toiseen henkilöön hyvinkin henkilökohtaiselta vaikuttavalla tavalla.
Netti on nuorilla suosituin yhteydenpitotapa. 75 % nuorista on päivittäin yhteydessä internetissä kavereihinsa.
Kasvotusten tapaaminen on kuitenkin heti toisena 52 % osuudella. Netti on vienyt osuutta kasvokkaisilta kohtaamisilta, mutta eniten ovat vähentyneet puhelinkeskustelut.
Etenkin kaikkein nuorimmat 15–19-vuotiaat ovat siirtäneet yhteydenpidon nettiin. Erityisesti netti on korvannut tyttöjen puheluita.
Vuonna 2012 päivittäin puhelinyhteydessä kavereihinsa oli 48 % tytöistä. Nyt osuus on tytöillä 34 %.
Lähteet:
Petra Säntti ja Risto Säntti: Tiedosta, määrittele ja hyödynnä, teoksessa Silmät auki sosiaaliseen mediaan (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2011)
Robin Dunbar: Do online social media cut through the constraints that limit the size of offline social networks? (Royal Society Open Science 2016)
Sami Myllyniemi (toim.): Nuorisobarometri 2015 – Arjen jäljillä (Nuorisoasiain neuvottelukunta 2016)
Jaa tämä artikkeli:
