null Sähköinen mies

Strömbergintie. Kuva: Liisa Huima

Strömbergintie. Kuva: Liisa Huima

Sähköinen mies

Sähköteollisuuden uranuurtajan Gottfrid Strömbergin (1863–1938) syntyessä kodeissa ei vielä tunnettu sähkövaloa.

Strömberg kiinnostui sähkötekniikasta jo koulupoikana. Valmistuttuaan Polyteknillisestä opistosta insinööriksi 21-vuotiaana hän opiskeli sähkötekniikkaa Saksassa.

Suomen ensimmäinen sähkötekniikan opettaja perusti pian oman yrityksen. Maistraattiin tekemässään elinkeinoilmoituksessa tuleva vuorineuvos kirjoitti: ”Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä...”

Strömbergin dynamoita eli tasavirtageneraattoreita valmistettiin omassa tehtaassa Sörnäisten rantatiellä, myöhemmin Pitäjänmäellä. Tuotteet olivat pieniä sähkölaitoksia, joilla saatiin valaistus kiinteistöihin ja kokonaisia kaupunkisähkölaitoksia muualle Suomeen. Tehtaan oma sähkölaitos toimitti 1900-luvun alussa sähköä itäisiin kaupunginosiin.

Kai Hoffman kirjoittaa kansallisbiografiassa: ”Aika ajoin rahaa oli niin niukasti, että toimitusjohtaja itse kiersi keräämässä maksuja sähkölaskuista. Hän ehti yleensä juuri ja juuri viikkopalkkojen maksuhetkellä tehtaalle, taskut kolikoista pullottaen, ja saattoi maksaa työntekijöiden kipeästi tarvitsemat palkat ajallaan.”

1940-luvulla Oy Strömberg Ab kuului Suomen suurimpiin teollisuusyrityksiin. Nykyisin se on osa kansainvälistä ABB-yhtymää.

Eira Serkkola
Lähteet: kansallisbiografia.fi, www.abb.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.