Sähköstä sairas
Hyvä paha sähkö? Suomessa arvioidaan olevan sähköyliherkkiä noin 3–10 prosenttia väestöstä. Käsite sähkömagneettinen säteily kattaa laajan kirjon erilaista säteilyä radioaalloista röntgensäteilyyn.

Hyvä paha sähkö? Suomessa arvioidaan olevan sähköyliherkkiä noin 3–10 prosenttia väestöstä. Käsite sähkömagneettinen säteily kattaa laajan kirjon erilaista säteilyä radioaalloista röntgensäteilyyn.

Sähköstä sairas

Sähköyliherkkyys tunnistetaan Suomessa nyt sairautena, mutta sen aiheuttajana ei pidetä sähkömagneettista säteilyä.

Teksti Juhani Huttunen
Kuva Esko Jämsä

Annikki vastaa puhelimeen. Hänen äänensä kaikuu voimakkaasti, sillä Annikki ei voi pitää kännykkää korvallaan. Jos Annikki laittaisi kännykän korvalleen, hän saisi päänsäryn.

– Se on todella erikoinen jomotus aivoissa. Tulee raskas olo, ja poskia ja korvia kuumottaa, hän kuvailee.

Annikki kärsii sähköherkkyydestä. Kaikki alkoi kevättalvella 2013.

– Eräänä iltana, kun istuin tietokoneen äärellä ja kännykkä korvalla, tunsin äkillisen sähköiskun päässäni. Verenpaine nousi ja minua huimasi. Tuntui, että kuolen siihen paikkaan. Kun menin naapuriin, otsani oli palanut karrelle, Annikki kertoo.

Lääkärissä ei löytynyt mitään. Lopulta Annikille selvisi kirjaston kirjoista: hän oli herkistynyt sähkölaitteille.

Sähköherkkyys sisällytettiin Suomessa käytettyyn ICD-tautiluokitusjärjestelmään syyskuussa. Siinä puhutaan yleisesti ympäristöherkkyydestä. Ympäristöherkkyyteen sisällytetään myös oireet, jotka yhdistetään sähkömagneettisten kenttien lisäksi eri kemikaaleihin ja hajusteisiin. Sähköyliherkkiä arvioidaan olevan noin 3–10 prosenttia väestöstä.

Säteilyturvakeskuksen ylitarkastajan Lauri Purasen mukaan esimerkiksi kännykän säteily valmiustilassa on lähes olematonta.

– Kännykkä säteilee merkittävästi vain silloin, kun siihen puhutaan. Eli jos kirkossa on joukko ihmisiä, joiden kännykät ovat vain valmiustilassa, ei siellä juurikaan säteile, Puranen sanoo.

Käsite sähkömagneettinen säteily kattaa laajan spektrin erilaista säteilyä. Spektrin yhdessä päässä on ionisoiva röntgensäteily, eikä sitä pidä sekoittaa esimerkiksi näkyvään valoon tai radioaaltoihin, jotka ovat ionisoimatonta säteilyä.

Purasen mukaan kaikki langattomat yhteydet tietotekniikassa perustuvat mikroaaltoihin.

– Periaatteessa kännykän tai vaikka tietokoneiden langattoman bluetooth-yhteyden säteily on samaa säteilyä kuin mikroaaltouunin säteily. Varsinkin bluetoothin mikroaallot ovat kuitenkin niin heikkoja, etteivät ne juuri lämmitä, saati, että niillä olisi mitään tekemistä radioaktiivisuuden kanssa, Puranen sanoo.

Tietokoneessakin kulkee virtoja, jotka aiheuttavat mikroaaltoja, mutta ne ovat hyvin heikkoja eivätkä läpäise tietokoneen koteloa.

– Tässä mennään niin heikkoihin mikroaaltoihin, että lähestytään jo niin sanottua kosmista taustasäteilyä, jota on kaikkialla ympäristössämme.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio korostaa, että sähköherkkien oireet ovat todellisia. Oireilevien kohtaaminen on haastavaa, koska oireilevalla on vahva käsitys syy-yhteydestä säteilyyn, jota taas ei luonnontieteen tai lääketieteen mekanismeilla pystytä selittämään. Tällöin oireiden hoitamisyritykset terveydenhuollossa kilpistyvät usein siihen, ettei synny yhteisymmärrystä syistä ja hoidon kohteesta.

– Ympäristöherkkyyksien oireistot ovat samanlaisia elimistön toimintahäiriöitä kuin mitä mielen ja kehon stressitiloissa esiintyy. Tällaisten toiminnallisten häiriöiden hoitosuosituksia ei Suomessa juuri ole. Kokonaisvaltainen oireiston selvittäminen jää usein sairauksien poissulkemisen tasolle, Sainio sanoo.

– Kun sähköherkkä potilas menee lääkäriin, hänelle tehdään lääketieteellisten sairauksien poissulkevat tutkimukset ja todetaan, ettei häntä mikään vaivaa.

Sainion mielestä tässä voidaan yrittää tukea tervehtymistä ja oireettomuutta antamalla tietoa oireiden syntymekanismeista ja kuntoutumiskeinoista. Mikäli oireettomuutta ja tervehtymistä ei tueta, ihmisen elämänpiiri voi kaveta merkittävästi välttämiskäyttäytymisen vuoksi.

Mikä sitten aiheuttaa oireet?

– Kysymys on elimistön oman puolustusjärjestelmän, aivojen stressimekanismien, yliaktivoitumisesta. Aivot tulkitsevat tietoisesti tai tiedostamattomasti vaaraksi tietyn asian, jolloin elimistön puolustusmekanismit alkavat taistella torjuakseen tämän uhan.

– Ilmiö on samantyyppinen kuin jos henkilö syötyään lempiruokaansa saakin äkillisen vatsataudin. Tällöin hän assosioi vatsataudin hetkeä aiemmin syömäänsä ruokaan. Niinpä kyseisen ruoan näkeminen ja haistaminen saattavat vielä pitkäänkin taudin jälkeen aiheuttaa oireita ja vastenmielisyyttä, Sainio sanoo.

– Sähkömagneettisen säteilyn sokkotesteissä sähköherkät saavat oireita, kun he kokevat, että altistuvat, vaikka eivät altistuisikaan. Samaa on todettu muillakin ympäristöherkillä. Jos aivojen herkistyminen ja stressimekanismien yliaktivaatio tunnistetaan ja siihen pystytään vaikuttamaan, oireet saadaan hallintaan, Sainio sanoo.

Kun Annikki herkistyi sähkömagneettiselle säteilylle, hänellä oli takanaan rankka talvi. Äiti oli kuollut, ja hautausjärjestelyjen ja kuolinpesän selvittämiseksi puhelimessa kului tuntikausia.

– Silloin korva vain vähän lämpeni, enkä osannut varoa, mihin tämä voi johtaa, Annikki sanoo.

Kesän lopussa hän muutti uuteen asuntoon, mutta sekin piti saneerata.

– Minulta on mennyt puolessatoista vuodessa noin 5 000 euroa kodin saneeraukseen. Television päälle olen laittanut erityisen suojaverhon, joten voin vain kuunnella, mitä siellä puhutaan. Tietokone piti vaihtaa malliin, joka ei säteile, Annikki luettelee.

– Radiosta en onneksi saa oireita.

Annikin nimi on muutettu.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city