null Sählykerhoista hittilajiksi

Pojat viihtyvät reikäpallon perässä, mutta missä ovat tytöt?

Pojat viihtyvät reikäpallon perässä, mutta missä ovat tytöt?

Sählykerhoista hittilajiksi

Suomi voitti salibandyn MM-kisat, mutta mikä onkaan menestyksen salaisuus? Yksi syy loistavaan tulokseen on lajin suuri harrastajamäärä, josta saa osittain kiittää seurakuntia.

Salibandy rantautui Suomeen Ruotsista 1970-luvulla, ja seurakunnissa pitkin poikin Suomea on juostu reikäpallon perässä ainakin 1980-luvulta lähtien.

Siinä missä lentopalloa juurrutettiin aikanaan Suomeen seurakuntien leireillä, salibandy ja sen epämuodollisempi versio sähly ovat olleet osa seurakuntien arkista kerhotoimintaa. Sählyä ovat pelanneet niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, erikseen ja yhdessä. Vantaallakin sählykerhoja on Hakunilan, Korson, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnilla.

— Veikkaan, että ihan joka seurakunnassa ei Suomessa ole omaa sählykerhoa, mutta aika monessa kyllä. Se on kiinni vähän siitä, millaisia tiloja on käytössä ja tekeekö seurakunta yhteistyötä koulujen kanssa, salibandy-aktiivi ja aluesihteeri Jukka Jylhä Poikien ja Tyttöjen Keskuksesta arvioi.

Jylhän mukaan tärkeimmässä roolissa salibandyn leviämisessä ovat olleet yliopisto-opiskelijat. Hyvänä kakkosena tulevatkin sitten seurakunnat. Monien nykyisten salibandyseurojen juuret ovat seurakuntatyössä.

Jylhä arvioi sählyn suosion syiksi lajin helppoutta, edullisuutta ja sosiaalisuutta. Kehitettävääkin silti vielä on.

— Ongelmana on se, että tyttöjä on ollut vaikea saada mukaan sählykerhoihin, vaikka lajia harrastavia naisia on jo paljon, Jylhä harmittelee.

Jaa tämä artikkeli: