Salatiedettä
Kaikkien kirkko. Tulkaa kaikki. Vehreämpi kirkko. Elävä kirkko – avoin ja sitoutunut. Sos.dem. maallikot. Elävä kirkko kaupungissa. Vantaan avoin ryhmä. Tulkaa kaikki. Nämä ovat ensi viikolla järjestettävien kirkolliskokousvaalien ehdokaslistojen nimet Helsingin hiippakunnassa.
Kolme ensimmäistä listaa osallistuvat pappisehdokkaiden vaaliin ja viisi jälkimmäistä luottamushenkilöiden eli kirkollisessa kielenkäytössä maallikkojen vaaliin. Asiaan vihkiytymättömän on turha yrittää listojen nimistä päätellä, minkälaista kirkkopolitiikkaa mikäkin lista edustaa. Se on kätketty häveliäästi hurskaiden peitenimien taakse.
Suomennettuna pappislistoista Vehreämpi kirkko on herätyskristillisten konservatiivien lista. Kaikkien kirkko taas haluaa olla helsinkiläinen ”keskitien kulkijoiden” lista. Tulkaa kaikki on liberaalisti ajattelevien joukko niin papeissa kuin maallikoissa.
Maallikoissa herätyskristillisten konservatiivien lista on nimeltään Elävä kirkko –avoin ja sitoutunut. Elävä kirkko kaupungissa -listalla taas on luottamushenkilöiden keskitien kulkijoita ja ”ääripäiden torjujia”. Sos.dem. maallikoiden taustalta löytyy sosiaalidemokraattinen aatemaailma, joskin sen kirkollinen sovellus on moninainen. Vantaan avoin ryhmä on vantaalainen versio keskitien kulkijoista.
Kirkolliskokouksen, kirkon korkeimman päättävän elimen valinta ja koostumus ovat kummajaisia. Vaaleilla valituista edustajista kolmasosa on pappeja ja loput maallikoita. Lisäksi jäseninä on sekä valtion että saamelaisten edustaja ynnä kaikki kymmenen piispaa.
Papistolla on suhteeton valta kirkossa kirkolliskokousta myöten. Muilla työntekijäryhmillä ei ole ensinkään edustusta kirkon ”parlamentissa”. Kansan ei onneksi tarvitse ymmärtää, mitä kirkolliskokousvaalien ehdokkaat ajavat, sillä vaalit ovat välilliset. Siihen osallistuvat seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt.
Vaali on jo matematiikaltaan ylivertaisen monimutkainen, kun eri äänillä on eri painokerroin riippuen seurakunnan koosta ja luottamushenkilöiden määrästä. Valittavalla kirkolliskokouksella riittää töitä byrokratian ja vallankäytön salasokkeloiden purkamisessa niin, että ne täyttävät nykyaikaisen avoimuuden ehdot.
Seppo Simola
Päätoimittaja
Jaa tämä artikkeli: