Salolainen juuttui vanhaan ympäristöajatteluun
On syytä oikaista muutamia harhakäsityksiä ja epätarkkuuksia Pertti Salolaisen biopolttoaineita käsitelleestä kolumnista (K&k 5.8.).
Salolaisen valitsema aihe on ajankohtainen, joskin keskustelu aiheesta ei ole alkanut tänä kesänä, vaan sitä on jatkunut jo vuosia. Monet Salolaisen ajatukset ovat jo vuosia sitten vanhentuneita.
Nopea haku verkosta paljastaa kenelle tahansa, että biopolttoaineet voidaan jakaa luokkiin eli sukupolviin niiden hyötysuhteen perusteella. Ruoasta valmistettavat biopolttoaineet ovat ensimmäistä sukupolvea, joka on jo jokunen vuosi sitten todettu monin tavoin arveluttavaksi ja heikosti perustelluksi tavaksi tyydyttää polttoaineiden kysyntää. Tästä huolimatta näitäkin polttoaineita valmistetaan edelleen.
Nykyään suositaan toisen, kolmannen tai vielä useamman sukupolven biopolttoaineita, jotka useimmiten vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka niiden koko elinkaari otettaisiin huomioon kasvihuonekaasutasetta laskettaessa. Monia hyötysuhteeltaan ja kasvihuonekaasutaseeltaan edullisia biopolttoaineita on jo tuotannossa, ja kapasiteetti kasvaa nopeasti. Lupaavilta vaikuttavia useamman sukupolven raaka-aineita ovat esimerkiksi erilaiset jätteet sekä hakkuutähteet. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Salolainen oli juuttunut ensimmäisen sukupolven biopolttoaineita koskevaan keskusteluun.
Metsätaloutta kommentoidessaan Salolainen oli varsin heikoilla jäillä. Harva maallikko osaa erottaa auton ikkunasta, onko ohitettavasta hakkuuaukosta nostettu kannot vai onko se muokattu uudistamista silmälläpitäen. Paikan päällä eron toki huomaa, koska kannot puuttuvat, mutta maanmuokkauksen jäljiltä näky on usein yhtä rujo kuin kannonnoston jälkeen. Marjastuksen tai retkeilyn kannalta hakkuuaukko on yhtä huono tai hyvä, oli siitä nostettu kannot tai ei. Marjat palaavat parissa vuodessa molemmissa tapauksissa. Myös retkeilijän kannalta on aivan sama, onko hakkuuaukosta nostettu kannot.
Paljon parempaa jutun juurta Salolainen olisi voinut keksiä hakkuutähteiden ja kannonnoston vaikutuksista hiilen ja ravinteiden kiertoon ja taseisiin. Metsäenergian ympäristövaikutukset ovat vielä monin osin avoimia kysymyksiä, joiden parissa tutkijat työskentelevät.
Juho Aalto
MMK
Jaa tämä artikkeli: