Sanapoliisi selvittää 1/5: "Munaskuita myöten"
Mistä on peräisin esimerkiksi ilmaus ”munaskuita myöten”? No Raamatustapa tietenkin!
Vaikka et olisi koskaan Raamattua avannutkaan, käytät kuitenkin Raamatusta peräisin olevia sanontoja. Professori ja suomen kielen tutkija Kaisa Häkkinen kertoo, mistä vanhahtavat ilmaukset juontavat juurensa.
"Munaskuita myöten"
Nykyihminen ei enää puhu munaskuista, kun hän tarkoittaa munuaisia, mutta vanhassa Raamatun kielessä munaskuut mainittiin monta kertaa. Esimerkiksi profeetta Jeremia sanoo Herralle ”Sinä tutkit munaskuut ja sydämen”, kun hän tarkoittaa, että Jumala tuntee ihmisen sisintä myöten. Munaskuilla tarkoitetaan tässä ihmisen sisimpiä ajatuksia ja tunteita. Suomen murteissa munaskuut merkitsevät aivan konkreettisesti munuaisia, mutta vanhassa Raamatussa sanaa on käytetty vertauskuvallisesti. Jos tuntee jonkun munaskuita myöten, se tarkoittaa, että tuntee hänet perinpohjaisesti.
"Kätkeä kynttilänsä vakan alle"
Jos jonkun sanotaan kätkevän kynttilänsä vakan alle, tarkoitetaan, että hän peittelee osaamistaan eikä jaa tietoaan muille. Sanonta perustuu Vuorisaarnan kohtaan, jossa Jeesus puhuttelee kuulijoitaan maailman valoksi. Nykyisessä Raamatussa tämä Matteuksen evankeliumin 5. luvun kohta kuuluu: ”Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan.”
Vanhoissa raamatunkäännöksissä lampun paikalla oli kynttilä, mutta ajatus on ollut koko ajan sama. Valoa ei saa piilottaa, vaan sen täytyy antaa loistaa kaikille. Nykysuomessa vakka tarkoittaa yleensä pyöreää tai soikeaa puuastiaa, mutta vanhassa kansankielessä ja Raamatussa se on ollut myös suurehkon viljamitan ja mitta-astian nimitys. Sellaisella olisi voinut aivan konkreettisesti peittää kynttilän tai lampun valon, jos joku olisi niin halunnut tehdä esimerkiksi kainouttaan tai tyhmyyttään.
"Liha on heikko"
Kun Jeesus ennen vangitsemistaan rukoili Getsemanen puutarhassa, hän kehotti Pietaria ja muita opetuslapsiaan valvomaan ja rukoilemaan. Palatessaan hän kuitenkin löysi opetuslapset nukkumasta. Mikael Agricolan suomentaman Matteuksen evankeliumin 26. luvun mukaan hän sanoi silloin näin: ”Henki tosin on valmis, mutta liha ompi heikko.” Liha tarkoittaa tässä ihmisen ruumiillista puolta, joka voi antaa periksi paheille silloinkin, kun ihminen itse oikeastaan tahtoisi pysyä hyvänä ja kunnollisena. Nykyisestä Raamatunkäännöksestä tätä kohtaa ei enää löydy, sillä asia on ilmaistu toisella tavalla: ”Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.”
"Kuurnita hyttysiä ja niellä kameli"
Jos ihminen vahtii ja moittii pikkumaisesti toisten tekemisiä mutta syyllistyy itse laiminlyönteihin ja leväperäisyyteen, voidaan sanoa, että hän kuurnitsee hyttysiä mutta nielee kamelin. Sanonta on peräisin Matteuksen evankeliumin 23. luvusta, jossa Jeesus moittii kirjanoppineita tekopyhyydestä. Nykyisessä Raamatussa hän sanoo: ”Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!” Täsmälleen samaa merkitsi vanhakin sanonta, sillä kuurnitseminen tarkoittaa juuri siivilöimistä. Samaa verbiä voidaan käyttää vertauskuvallisesti muissakin yhteyksissä, esimerkiksi määrärahaehdotuksia tai asiapapereita voidaan kuurnita, kun niitä arvioidaan ja karsitaan ylettömän pikkutarkasti.
Moni yleinen sanonta on peräisin Raamatusta
”Raamattu on vuosisatojen ajan ollut suomalaisten tärkein kirja. Kristinopin lisäksi siitä on ammennettu elämänohjeita ja käyttäytymissääntöjä. Aivan tavallisissakin opetustilanteissa sanat ovat saaneet erityisen painoarvon, jos ohjeet on annettu Raamatun sanoja lainaamalla”, professori Kaisa Häkkinen toteaa.
Useat tutuilta kalskahtavat lauseparret ovat jääneet pysyvästi kieleen, ja niitä ymmärtävät ja käyttävät sellaisetkin ihmiset, jotka eivät itse ole koskaan syventyneet Raamattuun.
”Monet kohdat ovat jo Raamatussakin ehtineet muuttua, kun sen kieltä on aikojen kuluessa uudistettu, mutta vanhat sanat ja merkitykset elävät edelleen vanhoissa sanonnoissa”, Häkkinen sanoo.
Jaa tämä artikkeli: