Petos käynnistyy. Ben Affleckin esittämä CIA-agentti saapuu Iraniin kanadalaisena elokuvatuottajana.
Sankari saapuu Iraniin
Ben Affleckin elokuva Argo perustuu tositapahtumiin vuoden 1979 lopun Iranissa. Shaahi Mohammad Reza Pahlavi on syösty vallasta ja on sairaalahoidossa New Yorkissa. Se sytyttää kansan raivon, ja häntä vaaditaan Iraniin tuomittavaksi. Teheranissa iskulauseita huutava väkijoukko kerääntyy Yhdysvaltojen suurlähetystön eteen ja pian sen rautaportti alkaa ryskyä.
Kuten tunnettua, opiskelijat valtasivat Yhdysvaltojen suurlähetystön 4.11.1979 ja sen henkilökunta – 52 ihmistä – otettiin panttivangeiksi 444 päiväksi. Kuusi muuta onnistui livahtamaan takaovesta ja päätyi Kanadan suurlähettilään asuntoon. Näissä oloissa avoin lähtö maasta olisi utopiaa.
Argo antaa onneksi lyhyen historiallisen katsauksen Iranin historiaan. Yhdysvallat oli tukenut shaahin ulkopolitiikkaa ja CIA kouluttanut Iranin pahamaineisen salaisen poliisin SAVAKin johtoa. Historian ironiaa on, että nyt CIA on mukana mielikuvituksellisessa juonessa, jolla kuusi amerikkalaista lähetystövirkailijaa saadaan elävinä kotiin.
Argo kertoo, miten pelastusoperaatiossa onnistuttiin: kehitettiin peitetarina tieteiselokuvasta, jonka kuvauspaikkoja CIA-agentti Tony Mendez (Ben Affleck) saapuu tutkimaan. Tarkoitus on liittää pakolaiset valeidentiteettien turvin elokuvan tuotantoryhmäksi ja tuoda heidät Yhdysvaltoihin.
Feikkielokuvan on syytä olla uskottava, siksi mukaan saatiin Mendezin suhteiden avulla Hollywoodista make-up taiteilija John Chambers (mainio John Goodman ) sekä maineikas veteraanituottaja. Toimisto hankitaan, lehdistötilaisuus pidetään ja media nielaisee syötin. Aidolta vaikuttaa.
Tässä vaiheessa Argo antaa tilaisuuden heittää hauskoja letkauksia koko filmialan suuntaan. Ja ihme kyllä, sekä CIA että hallitus nielevät idean. Mendez lähtee Iraniin yksinäisen sankarin elkein. Affleckin Mendez on tyyni kuin kermaviili. Ilmekään ei värähdä hänen kasvoillaan, kun hirtettyjen ruumiita näkyy Teheranin katujen varsilla. Epäluuloisille pakolaisille hän kauppaa ideaansa kertomalla, että vaihtoehtoja ei ole eikä hän ole koskaan erikoistehtävissään epäonnistunut.
Loppu on kieltämättä jännittävä. Se myös esittää iranilaiset nokkelina ja tehokkaina vastustajina.
Marja Kuparinen
Elokuvateattereissa 2.11.
Jaa tämä artikkeli: