Sanomisen rajat
Kävin siipan kanssa isänpäivän kunniaksi teatterissa. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä pyöri Juha Jokelan käsikirjoittama ja ohjaama Patriarkka.
Jokelalla on terävä kynä ja draaman taju. Edelliset ja nykyiset sukupolvet ja -puolet saavat näyttämöllä kyytiä. Kansallinen instituutio täyttyy aikamme patriarkoista: miehistä, joiden koko elämä on ollut yhtä suurta projektia. Siinä maailmassa miesten välinen sidos on vahva ja naiset tietävät paikkansa. Tai niin ainakin miehet luulevat.
Vastassa on tiedostava pullamössösukupolvi, ajatushautomoissa identiteettiään etsivät ja työstävät jarnot ja petrat. Näytelmän roolihenkilöjen pohdinnat ovat paikoitellen poliittisesti hyvinkin epäkorrekteja. Roolihahmon repliikkiin uskaltaa ja voi kirjoittaa sen, mitä muuten ja muualla yhteiskunnassa on vaikea sanoa.
Entäs sitten sanomisen tavat ja rajat muualla yhteiskunnan julkisuudessa?
Tutkija Daniel Hallin esitti jo 1980-luvulla oivallisen mallin, jossa yhteiskunnallista ilmaisuvapautta julkisuudessa ajatellaan tikkatauluna. Yksinkertaistaen: taulun ytimen muodostavat asiat, ilmiöt ja tavat ajatella, joista kaikki ovat samaa mieltä. Tämä on luonnollisena pidetyn totuuden ja yksimielisyyden alue. Siitä hieman ulompana on kehä, jolle kuuluvat sellaiset asiat, joista voi ja saa olla erimieltä ilman, että menettää uskottavuuttaan kansalaisena, poliitikkona tai asiantuntijana. Uloimmalla kehällä ovat ne asiat, ilmiöt ja tavat ajatella, joita pidetään hihhuleina, hörhöinä, epäisänmaallisina tai kriminaaleina.
Patriarkkaa sulatellessa jäin miettimään, mitkä asiat ja ilmiöt kuuluvat tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa millekin kehälle. Miten näitä rajoja ylläpidetään ja miten niitä on mahdollista ylittää? Ja vielä kuka ja ketkä niitä tänä päivänä vartioivat esimerkiksi julkisuudessa?
Tämän lehden sivuilla samaa asiaa tekee mieli kysyä kirkolta. Miten on kirkon ja sitä koskevien ilmaisunvapauksien laita julkisuudessa? Mille kehälle mitkäkin asiat ja ilmiöt asettuvat ja kuka niitä julkisuudessa vartioi?
Jaa tämä artikkeli: