Manga Messiaan on piirtänyt Kozumi ”Kelly-San” Shinozawa, joka vierailee Helsingissä heinäkuussa. Antti Valkaman mielestä tästä sarjakuvasta henkii aito japanilaisuus. Kaisa Lekan pitää Manga Messiasta ”värien ja vauhdin räjähdyksenä” taidesarjakuvaan verrattuna.
Sarjakuva tuulettaa pyhiä kirjoja
Manga Messiaan vauhdikas sarjakuva-Jeesus kertoo tutun tarinan japanilaisin vaikuttein.
Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka ja mangan suomentaja Antti Valkama istahtavat keskustelemaan lukemastaan sarjakuvakirjasta, Pipliaseuran kustantamasta Manga Messiaasta .
– Olen lukenut älyttömän vähän mangaa ja sain koko ajan muistuttaa itseäni, että lue oikealta vasemmalle. Tuntui vaikealta kääntää aivoja lukemaan niin päin, Kaisa Leka kertoo.
Mangaa jatkuvasti lukeva Antti Valkama puolestaan takerteli tarinan sisällön kanssa.
– Japanilaiset eivät tiedä kovinkaan paljon kristinuskosta, ja yleensä sitä käsitelläänkin mangassa aika pintapuolisesti ja viihteellisesti. Alussa piti hyväksyä, että Jeesuksesta voi kertoa näinkin.
Manga Messias on japanilainen sarjakuvakirja, jossa seurataan Jeesuksen elämää evankeliumien mukaisesti. Sen takana on kansainvälinen NextManga-järjestö, jonka tuottaman viisiosaisen mangaraamatun ensimmäinen kirja Manga Messias on.
– Kyllä tästä henkii aito japanilaisuus. Tosin tämä on piirretty kovin tiivistetysti, arvioi Japanissa nuoruutensa viettänyt Valkama.
Perinteisen mangatyylin mukaisesti evankeliumin yhdestäkin kohtauksesta saisi sivukaupalla kuvia. Kaisa Leka lukee vapaa-ajallaan enimmäkseen taidesarjakuvaa.
– Siihen nähden tämä oli oikea värien ja vauhdin räjähdys, hän toteaa.
Omissa sarjakuvissaan Leka käsittelee säännöllisesti uskoa ja uskontoa.
– Teen hyvin henkilökohtaista sarjakuvaa, joten uskonto tuli tarinoihini luontevasti. Hindulaisuus merkitsee minulle niin paljon, että tuntuisi sensuurilta olla kirjoittamatta siitä. Manga Messiaasta minulle tulivatkin mieleen hindujen pyhistä kirjoista tehdyt sarjakuvalehtiset. Niissäkin seurataan pyhiä tekstejä tarkasti, kerrotaan että näin se meni ja piste.
Lekan mielestä pyhimysten tarinoita pitääkin kertoa perinteen mukaisesti, mutta silti pohdiskelun puute jäi vaivaamaan.
– Kaipaisin tähän kirjoittajan omaa pohdintaa tai näkökulmaa. Esimerkkinä tulee mieleen Ville Rannan teos Eräänlaisia rukouksia, jossa nimenomaan pohdintojen kautta käsitellään kristinuskoa.
Manga Messiaan kannessa on tuulitukkainen ja teräväsilmäinen Jeesus. Kaisa Leka arvioi, että päähenkilöstä piirtyi kirjassa tavanomaista, seesteistä ja valaistunutta Jeesusta vauhdikkaampi kuva.
– Tässä on jotain supersankarimaista. Toisaalta inhimillisyyskin tuli esiin, esimerkiksi puun kiroamisessa. Miten inhimillistä on kimmastua niin paljon, että tekee mieli kirota puu!Japanissa mangaa tehdään kaiken ikäisille kohderyhmille ja kaikissa tyylilajeissa saduista pornografiaan. Manga Messiaan kohderyhmäksi Kaisa Leka ja Antti Valkama arvioivat yhteistuumin varhaisnuoret.
– Itselle tuli vähän täti-olo, mutta kohderyhmässä varmasti toimii. Tästä saa kokonaisvaltaisen kuvan Jeesuksen elämästä paremmin kuin vain lukemalla, Leka tuumii.
– Tämä voisi toimia hyvin uskonnonopetuksen oheismateriaalina. Raamatussa kohtaukset tuntuvat pysähtyneiltä ja irrallisilta, mutta sarjakuva tuo evankeliumiin eloa, Valkama pohtii.
– Siinähän on juuri sarjakuvan voima. Sen avulla voidaan ihmisille ujuttaa aiheita, joihin he eivät muuten tarttuisi. Esimerkiksi minä piirrän paljon vammaisuudesta, jota tässä yhteiskunnassa pidetään yleensä inhottavana ja vastenmielisenä aiheena. Sarjakuvan avulla siihenkin tartutaan ihan toisella tavalla, Leka toteaa.
Mangatarinoissa esiintyy usein viittauksia uskontoihin erilaisten jumalien ja henkien muodossa, mutta käsittelytapa on harvoin syvällinen saati uskonnollinen.
– Japanilaisia kansantaruja käytetään mielenkiintoa lisäävinä elementteinä, Antti Valkama kertoo.
– Myös hindulaisuuden taruissa ja Vanhassa testamentissa olisi toiminnallisia, sormia syyhyttäviä käänteitä, Leka sanoo.
– Niin kuin Joonan tarina, Valkama innostuu.
– Nämä ovat pyhiä kirjoja eivätkä mitä tahansa tarinoita. Jos sitä ei pidä mielessä, ei lopulta ole mitään eroa sillä, lukeeko tätä vai jotain Tarua Sormusten Herrasta, Leka muistuttaa.
Entä millaisen tarinan Kaisa Leka tekisi Jeesuksesta?
– Voisin lukea Raamatun kertomusta yhdessä jonkun kristityn kanssa, Kävisimme keskustelua sarjakuviksi piirretyillä kirjeillä. Sellainen toteutus antaisi mahdollisuuden omakohtaiselle pohdiskelulle ja myös protestoimiselle: eihän joissain Raamatun kohdissa ole mitään järkeä!
Henkilökohtainen ja pohdiskeleva sarjakuva on Lekalle läheisintä.
– Manga Messiaassakin jäi eniten vaivaamaan se, mitä tekijä on ajatellut teosta piirtäessään.
Manga Messiaan piirtäjä Kozumi ”Kelly-San” Shinozawa vierailee Animecon-mangatapahtumassa Kaapelitehtaalla 10.–12. heinäkuuta. Shinozawa on tavattavissa Suomen Pipliaseuran ja Usko toivo rakkaus -hankkeen yhteisellä osastolla. Video haastattelusta on nähtävissä www.uskotoivorakkaus.fi -sivulla.
Jaa tämä artikkeli:
