Sarjakuvan keinoin
Puuhun on kiinnitetty sarjakuva. Siinä terroristit räjäyttävät sillan kostaakseen hallitukselle. Mutta kun tavalliset ihmiset joutuvat ylittämään joen lautalla, terroristit toteavat, ettei kosto osunutkaan maaliinsa.
— Jos minä olisin piirtänyt tämän sarjakuvan, minut olisi tapettu. Mutta kun sen ovat tehneet paikalliset ihmiset paikallisella murteella, paikalliset terroristitkin pitivät siitä, kertoo intialainen sarjakuvataiteilija ja sarjakuvapajojen vetäjä Sharad Sharma.
37-vuotias Sharma työskenteli alun perin Delhissä sanomalehtien poliittisena piirtäjänä ja television graafikkona. Hän tunsi itsensä vaikuttajaksi, sillä televisiossa saisi olla mukana päättämässä, mistä Intia puhui.
— Mutta myöhemmin minulle selvisi, että Intian tv-kanavilla halutaan esittää lähinnä vain krikettiä, saippuasarjoja ja Bollywood-elokuvia. Intiassa on maailman suurin kuluttava keskiluokka, eivätkä kanavat uskalla tarjota heille kuin kaikkein suosituinta viihdettä, Sharma huokaa.
Hänelle tuli tarve vaihtaa alaa.
Ei kännykkää, ei sanavaltaa
Sharad Sharma on kotoisin Rajashtanista, joka on Intian kuivimpia ja köyhimpiä kolkkia. Hän on itse varakasta sukua, mutta ei pystynyt nauttimaan runsaista ravintola-aterioista, kun ravintolan vierellä nähtiin nälkää.
— Rajashtanin köyhätkin katsovat julkisten tilojen kattoihin kiinnitettyjä televisioita niskat väärinä. Heidän mielipiteensä ei vain koskaan tule kuuluviin, sillä jos katsojilta kysytään jotakin, vastaukset pitäisi antaa tekstiviestinä tai sähköpostilla. Nämä ihmiset eivät omista matkapuhelinta eivätkä pääse nettiin.
Moni heistä osaa lukeakin vain hitaasti, jos ollenkaan. Sharma alkoi miettiä, mikä media voisi olla näiden ihmisten palveluksessa, kertoa heidän asioistaan, heidän kielellään.
Piirtämistä rakastava Sharma keksi sarjakuvatyöpajat.
— Rupesin opettamaan heille sarjakuvien tekemistä. Kahdelle A4-arkille piirretty mustavalkoinen strippi voidaan monistaa halvalla ja panna esille sinne, missä ihmiset liikkuvat. Lukutaitoiset lukevat niitä ääneen muille.
Paikallisuus tekee tarinasta vahvan
Kun ihmiset itse tekevät sarjakuvia itseään koskettavista asioista, hahmot puhuvat varmasti tunnistettavalla kielellä ja pukeutuvat tunnistettaviin vaatteisiin. Huumorikin kolahtaa silloin todennäköisemmin.
Rajashtanissa sarjakuvatyöpajat ovat herättäneet keskustelua muun muassa tyttölasten oikeuksista ja yleisestä lukutaidosta. Goalla ne ovat saaneet ihmiset vastustamaan lapsiseksiturismia.
Sharad Sharman alullepanemat Grassroot Comics –sarjakuvatyöpajat ovat levinneet Intiasta aina Afrikkaan asti. Niillä on tehty muun muassa aidsin vastaista työtä ja autettu tsunamin uhreja toipumaan traumoistaan. Viimeksi Suomen saamelaisnuoret ovat pohtineet niissä omaa asemaansa.
— Heillä tuntuu olevan vahva saamelainen identiteetti, mutta heitä askarruttaa, miten se pitäisi tuoda esiin. Jos kävelee esimerkiksi Helsingissä saamelaisvaatteissa, ihmiset pysäyttävät ja kysyvät, mihin juhliin olet menossa, eivätkä he haluaisi sellaista huomiota, Sharma kertoo.
Sharma on kirjoittanut sarjakuvatyöpajoista myös kirjan Grassroots Comics — a development communication tool yhdessä suomalaisen Leif Packalenin kanssa. Teoksen on julkaissut Suomen ulkoministeriö.
Allahkin tykkää sarjakuvista
Sharad Sharma on pitänyt sarjakuvapajaa myös Pakistanissa.
— Siellä joku tuli valittamaan, että eikö Allah kiellä ihmishahmon kuvaamisen. Sarjakuvaa piirtänyt muslimimies nauroi, että ei tämä ole kuvataidetta, tämä on vain sarjakuvaa, Sharma virnistää.
Eräs pakistanilaismies ei uskaltanut piirtää aluksi mitään, koska hänen kynänjälkensä oli niin kömpelöä. Sharma rohkaisi miestä: tärkeintä ei ole se, miten piirtää, vaan tarina, jonka haluaa kertoa. Mies tarttui kynään, ja hänen naivistinen sarjakuvansa vaikeassa avioliitossa kärsivästä naisesta nousi varsinaiseksi paikalliseksi hitiksi.
— Sarjakuvalla voidaan edistää monia asioita. Toivon vain, etteivät terroristit keksi alkaa hyödyntää Grassroot Comicsia omien päämääriensä edistämiseen.
— Kahdelle A4-arkille piirretty mustavalkoinen strippi voidaan monistaa halvalla ja panna esille sinne, missä ihmiset liikkuvat.
Jaa tämä artikkeli: