Ville Ranta haluaa herättää piirroksillaan keskustelua uskonnosta samalla tavalla kuin muista elämään liittyvistä asioista. Kuva: Sirpa Päivinen

Sarjakuvapiirtäjä tarkastelee maailmaa kriittisesti

Kirkko ja kaupungin piirtäjänä aloittavan Ville Rannan mielestä hyvä lehtipiirros on yhtä aikaa hauska ja ahdistava.

• 12.11.2009 11:48

Ranta on innostunut Kirkko ja kaupungin piirtäjänpestistä. Ensimmäiset piirroksetkin ovat syntyneet helposti. Yleensä, kun hän on aloittanut uudessa lehdessä, piirtäminen on tuntunut kankealta.

– Piirsin aiemmin Journalistiin ja Ilta-Sanomiin sarjakuvia, jotka liittyivät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Minulle on kuitenkin luontevampaa pohtia ihmistä kuin yhteiskuntaa. Nyt voin käsitellä minulle tärkeämpiä henkisiä aiheita.

Rannan aihepiiriä ei ole rajattu pelkästään hengellisiin asioihin. Hän vinoilee kuitenkin mielellään syvällisyyden puutteesta, jota esiintyy myös kirkollisissa piireissä.

– Lehtipiirroksen pitää sisältää voimakasta kritiikkiä ja ristiriitaa. Hyvä piirros on paitsi hauska myös ahdistava, sillä se saa ihmiset ajattelemaan ja tuntemaan, hän luonnehtii.

Uskonto on tabu

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Ville Ranta toteaa, ettei hän tunne henkilökohtaisesti evankelisluterilaista kirkkoa, mutta on silti sisällä sen arvo- ja ajattelumaailmassa.

– Luterilainen kirkko kiinnostaa minua instituutiona. Haluan esiintyä uskonnollisena keskustelijana, sillä kirkko näyttää haluavan ulkopuolisia keskustelijoita.

Ranta on käsitellyt uskonkysymyksiä tänä vuonna ilmestyneessä Eräänlaisia rukouksia -sarjakuva-albumissa. Sen piirrokset Ranta teki alun perin Oulun seurakuntayhtymän verkkosivuille.

Humoristisen moniselitteisistä piirroksista on tullut melkoisesti palautetta. Rannan mukaan ihmiset ovat halunneet kertoa esimerkiksi omasta, usein vaikeasta suhteestaan kirkkoon.

– Ongelmana on, että Suomessa uskonto on tabu, siitä ei juuri puhuta. Toisaalta kirkon kieltä ei enää ymmärretä. Ehkä kuitenkin on ihan sama, millä kielellä kirkko puhuu, jos se ei kiinnosta millään tavalla.

Tuttu kirkko vetää

Sarjakuvapiireissä Ville Rannan uskontoaiheisiin piirroksiin on suhtauduttu hieman hämmentyneesti. Oma pikkuvelikin sanoi, että jätä se Jeesus jo rauhaan.

– Veljeni oli erittäin pöyristynyt, kun palasin vuosi sitten takaisin ortodoksiseen kirkkoon. Olemme käyneet asiasta monia keskusteluja, hän hymähtää.

Suvussa erityisesti Rannan äidinisä oli vakaumuksellinen ortodoksi. Hänen omassa perheessään ortodoksisuus näkyi lähinnä kodin sisustuksessa, joulu- ja pääsiäisruoissa ja hiukan luterilaista vapaamielisemmässä alkoholikulttuurissa.

Piirtäjä halusi liittyä takaisin lapsuudesta tuttuun kirkkoon, vaikka ortodoksisuus ei näy kovin paljon hänen ajatusmaailmassaan.

– Koen erityisen hienona ortodoksisen aistivoimaisen jumalanpalveluksen. Tärkeä yksityiskohta on myös se, että voin seistä kirkossa samassa kohdassa kuin ukkini aikoinaan.

Raju reaktio yllätti

Ville Ranta pamahti vuonna 2006 julkisuuteen hänen Kaltio-lehteen tekemiensä Muhammed-piirrosten myötä. Lehden piirtäjänä toiminut Ranta halusi ottaa kantaa Tanskassa syntyneeseen Muhammed-kohuun, ja päätoimittaja päätti ottaa riskin. Kuvien seurauksena päätoimittaja sai potkut, ja myös Ranta jätti työnsä lehdessä.

Ranta sai kohun takia viikkokausia kymmeniä puheluja päivässä, pääasiassa toimittajilta. Työrintamalla oli pari kuukautta hiljaista, mutta sen jälkeen hänen töilleen alkoi tulla entistä enemmän kysyntää.

– En odottanut näin hurjaa reaktiota, mutta jälkikäteen ajatellen se ei ihmetyttänyt. Olen myös huomannut itsestäni sellaisen piirteen, että koska otan työni niin vakavasti, en osaa aina ajatella seurauksia, hän tuumii.

Symbolilla leikittelyä

Kirkko ja kaupungin ensimmäisessä piirroksessa Ville Ranta ottaa kantaa Oulun seurakuntayhtymän kampanjaan, jossa nuorten aikuisten toimintaa markkinoitiin kirkkovene-tunnuksella.

– Joku uskontotieteilijä analysoi, että kyseessä on hyvä kristillinen symboli. Omasta mielestäni seurakunnan olisi pitänyt mennä vielä pidemmälle ja leikkiä symbolin kaksimielisyydellä. Hetkeksi silti syntyi näköharha, että kirkko olikin epäkorrekti ja sen arvostelijat konservatiivisia.

– Minusta kirkko voisi kyllä enemmän vapautua harmaasta byrokratiasta, jota sen toimintaan sisältyy.

Kotona työskentelevä Ranta kertoo olevansa erittäin omistautunut työlleen. Hänen seuraava sarjakuva-albuminsa Paratiisisarja ilmestyy ensi helmikuussa. Albumi sisältää seitsemän lyhyttä sarjakuvaa, jotka perustuvat syntiinlankeemusmyyttiin. Niiden päähenkilöinä ovat Eeva, Aadam ja Jumala, ja ne saivat alkunsa Eräänlaisia rukouksia -teoksen paratiisitarinasta.

– Paratiisisarjan kehys on uskonnollinen, mutta siinä pohditaan enemmänkin elämään ja parisuhteeseen liittyvää rakkautta ja vihaa, piirtäjä selittää.