Marokkolaisille maahanmuuttajille Eurooppaa mainostetaan paratiisina, mutta helvetti alkaa jo hengenvaarallisella venematkalla.
Sarjakuvia
Katso ihmistä
Manu Larcenet: Blast 1. Röykkiö ihraa. WSOY 2011.
Ranskalaisen Manu Larcenet’n Röykkiö ihraa on hyvä muistutus siitä, että parhaimmillaan sarjakuva on monipuolisuudessaan sukua elokuvalle. Parisataasivuisessa teoksessaan Larcenet käyttää suvereenisti kuvan ja tekstin mahdollisuuksia. Hän on uskomattoman taitava piirtäjä, joka saa tarinan etenemään monta sivua ilman riviäkään tekstiä ja zoomaa luontevasti lähikuvista maisemaan, tarkoista yksityiskohdista maalaukselliseen tunnelmaan. Teksti on välillä dialogia, välillä päähenkilön minä-muotoista kerrontaa aiemmasta elämästään.
Röykkiö ihraa on toisaalta rikosromaani, toisaalta surrealistisia sävyjä saava kertomus onnettoman miehen pyrkimyksestä unohdukseen. Sarjakuvan päähenkilö Polza Mancini on törkeän ylipainoinen mies, joka on jättänyt vaimonsa ja uransa ruokakirjailijana elääkseen kulkurina. Hänen elämässään näyttää olevan vain yksi tavoite ja lohtu: humalassa saavutettava tila, jossa hän pystyy unohtamaan itsensä.
Polzan kulkurielämä on jo menneisyyttä. Sen lomassa tarina leikataan nykyhetkeen, jossa Polza on pidätettynä väkivaltarikoksesta. Poliisit joutuvat selvittelemään tapausta Polzan ehdoilla ja kuuntelemaan hänen elämäntarinaansa — kuuntelemaan ihmistä, jota he mieluummin olisivat pitämättä ihmisenä lainkaan.
Ei lukijankaan ole aina helppo seurata vaappuvan, humalaisen Polzan holtittomaksi äityvää menoa. Tosielämässä sitä luultavasti olisi jo kääntänyt katseensa pois.
Kaisa Halonen
Muutoksen Manga
Kozumi Shinosawa: Manga Metamorphosis. Suomen Pipliaseura 2011.
Manga Metamorphosis on luonteva jatko-osa Suomen Pipiliaseuran aiemmin julkaisemalle Manga Messiaalle. Ensimmäisen osan kertoessa Jeesuksen tarinan kuvaa toinen osa Apostolien tekoja ja kristinuskon leviämistä ja kehittymistä Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen.
Manga Metamorphosis on japanilaisen Kozumi Shinosawan kuvittama ja kirjoittama. Kirjaa on myyty miljoonia kappaleita useilla eri kielillä. Outi Lievonen on suomentanut englanninkielisen version.
Välillä tuntuu, ettei Shinosawa ole kuvittajien aatelia ja että käännös heittelehtii liikaa puhe- ja kirjakielen rajamailla. Kuitenkin nämä viat korjautuvat helposti osioissa, joissa kirja loistaa. Siinä on selkeä sanoma ja kerronta. Hyviä ovat myös sivun alareunasta löytyvät raamatunkohdat ja lopun lisämateriaali, josta löytyvät henkilöesittelyjen lisäksi aikajana ja kartta Paavalin matkoista.
Anni Juusela, Lumon lukio
Siirtotyöläisen hurskas kurjuus
Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet, WSOY 2011.
Hän on yksi niistä, joita Euroopassa toisaalta ei kaivata, mutta toisaalta työvoimaksi tarvitaan. Hän on perin tavanomainen, hurskas ja rauhaa rakastava muslimi, joka uskoo, että kaikki on armeliaan armahtajan kädessä. Hän tekisi räätälin työtä, jos sitä olisi. Mutta kun ei ole, hän lähtee kalliille, laittomalle ja hengenvaaralliselle venematkalle etsimään perheelleen toimeentuloa Espanjasta.
Näkymättömät kädet -sarjakuvan päähenkilö, marokkolainen Rashid pääsee laittomien, mutta hiljaa hyväksyttyjen siirtotyöläisten joukkoon. He kasvattavat meille vihanneksia Almeríassa, yhteensä 16 000 jalkapallokentän kokoisissa kasvihuoneissa.
Kun työt siellä loppuvat, Rashid yrittää kaikkensa rihkaman myynnistä ja kerjäämisestä elävänä patsaana olemiseen. Kaikkea yritteliäisyyttä kontrolloi joku sen alan bisneksen haltuunsa saanut. Sarjakuvan näkemys laittoman siirtolaisen elämästä on lohduton ja kuva espanjalaisten suhtautumisesta siirtotyöläisiin on tyly.
Kirja ei ole yksioikoinen. Myös eri siirtolaisryhmät ovat rasistisia toisiaan kohtaan. Tarinan lähtökohta on, että Rashidin vaimo Amina kyllä saisi töitä tehtaassa alusvaatteiden ompelijana, mutta miehen kunnia ei sitä siedä. Miehen on elätettävä perhe ja vaimon oltava kotona.
Ville Tietäväisen albumi on yhteiskunnallinen kannanotto. Onko totta, että tomaattimme tulevat näin tylysti kaltoin kohdelluista näkymättömistä käsistä? Entä onko totta, että espanjalaiset ovat näin törkeitä rasisteja?
Omilla hyisillä kaduillamme kerjäävät romanialaiset naiset samoin kuin Rashid Barcelonassa. Millaisista oloista ihminen tulee, jos se on vaihtoehto kotimaalle?
Näkymättömät kädet sai lisähuomiota, kun sitä ei hyväksytty Finlandia-palkintoehdokkaaksi, koska se on sarjakuva. Tätä yli 200 sivua paksua sarjakuvaa voi ehdottomasti pitää kertovan romaanin kaltaisena teoksena. Kyllä yksi kuvaruutu kertoo yhtä paljon kuin pari sivua romaanitekstiä. Rashidin, hänen perheensä ja ystäviensä kohtalo liikuttaa lukijaa aivan kuten kertomakirjallisuuden parhaat teokset.
Teoksen arvoa ei kuitenkaan nosta se, että siinä on valtava määrä ruutuja, joiden kuvaa en hahmota tai tekstiä en ymmärrä. Vai puuttuuko minulta joku sarjakuvan lukemiseen tarvittava sivistys?
Ville Tietäväisen piirustustyyli on realistinen mutta tyylikkään vähävärinen, ruskehtavaksi muuttuneiden vanhojen valokuvien tapaan.
Timo Saarinen
Jaa tämä artikkeli: