Jaana Partti on ollut seksuaalisten vähemmistöjen pappi vuodesta 1999. Kuva: Sirpa Päivinen
Sateenkaaripastori: Kirkon pyydettävä homoilta anteeksi
Jaana Partti tuntee kymmenkunta pappia, jotka siunaavat nais- ja miespareja.
Vaikka evankelisluterilainen kirkko odottaa edelleen piispojen virallista kantaa rekisteröityjen parisuhteiden kirkolliseen siunaamiseen, osa papeista on jo alkanut siunata nais- ja miesparien suhteita.
– Piispojen prosessi on kestänyt luvattoman kauan, ja pian on liian myöhäistä. Suhtautuminen homoihin on yksi syy, jonka takia ihmiset eroavat kirkosta, sanoo Kallion seurakunnan pastori Jaana Partti, jonka toimenkuvaan kuuluu seksuaalivähemmistöjen kanssa tehtävä työ.
Partin mielestä kirkon pitäisi pyytää nyt julkisesti anteeksi tapaansa kohdella homoseksuaaleja.
Piispainkokous perusti vuonna 2005 työryhmän pohtimaan kirkon kantaa homouteen. Työryhmän mietinnön on määrä ilmestyä maaliskuun lopussa, mutta piispainkokous päässee käsittelemään sitä vasta ensi vuonna.
Moni pappi kuitenkin siunaa rekisteröityjä parisuhteita jo nyt. Jaana Partti sanoo itse tuntevansa kymmenkunta homopareja siunaavaa pappia, joista suurin osa työskentelee pääkaupunkiseudulla. Useimmat näistä papeista ovat naisia.
Yhden papin Partti tietää siunanneen noin kymmenen nais- tai miesparin suhdetta.
Muutama julkisuudesta tuttu tapaus on poikinut tuomiokapituleihin kanteluryppäitä. Parisuhteita siunanneet tai niiden puolesta rukoilleet papit eivät kuitenkaan ole saaneet kapituleilta kurinpitorangaistuksia.Kristityt homot vähemmistö vähemmistössä
Akavan kirkollisten ammattiliittojen jäsenkysely osoitti vuonna 2006, että koko maassa kaksi prosenttia papeista ja kanttoreista oli ollut toimittamassa rekisteröidyn parisuhteen kirkollista siunaamista. Runsas kolmannes kaikista papeista toivoi kyselyssä, että samaa sukupuolta olevat kumppanit voisivat saada rekisteröidylle parisuhteelleen siunauksen.
Partti huomauttaa, että kaikesta huolimatta siunauspyyntöjä tulee harvoille papeille ja määrällisesti vähän.
– Kristityt homot ovat vähemmistö vähemmistössä. Läheskään kaikki eivät löydä kumppania, vielä harvemmat rekisteröivät parisuhteensa, saati että he tulisivat papin luo pyytämään sille siunausta.
Partti sanoo itse siunanneensa yhden parin, pian parisuhdelain tultua voimaan 2002.
– En nähnyt mitään syytä kieltäytyä pyynnöstä. Sen jälkeen on kysytty joitakin kertoja, mutta aikataulusyistä olen joutunut ohjaamaan parit muiden pappien luo.
Koska kirkolla ei ole rekisteröidyn parisuhteen siunaamiseen kaavaa, jokainen siunaus- tai rukoustilaisuus on omannäköisensä.
Kaavaa tuskin on tulossa lähivuosinakaan, sillä siitä pitäisi päättää kirkolliskokouksessa.
Kotimaa-lehden vuosi sitten kirkolliskokousedustajille tekemässä kyselyssä kaavaa vastusti 61 prosenttia ja puolsi 21 prosenttia edustajista.
Kymmenen vuotta sateenkaarityötä
Jaana Partti on Suomen ainoa pappi, jonka toimenkuvaan sateenkaarityö kuuluu virallisena osana. Toiminnan aloittamista ehdottivat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat seurakuntalaiset, joista moni oli Partin mukaan kokenut kirkossa syrjintää.
Vuonna 1999 Kallion seurakunta aloitti erityisesti seksuaalisille vähemmistöille suunnatut iltarukoukset, vesperit.
Joka kuukauden viimeisenä lauantaina Tuomiokirkon kappelissa vietettäviä sateenkaarimessuja alettiin järjestää 2003. Vuotuisen Pride-festivaalin yhteydessä sateenkaarimessu toteutetaan Kallion kirkossa. Normaalisti messussa käy 50–60 ihmistä, Priden yhteydessä se vetää väkeä moninkertaisesti.
Sateenkaaritoimintaan ovat kuuluneet lisäksi muun muassa kahvila, kuoro, raamattupiiri ja parisuhdekurssi.
– Mukana on enimmäkseen nuoria aikuisia ja vapaaehtoisia eli juuri heitä, joita kirkko peräänkuuluttaa, Partti huomauttaa.
Parhaillaan sateenkaarityötä ollaan hänen mukaansa aloittamassa myös ruotsinkielisessä helsinkiläisseurakunnassa Johannes församlingissa.
Vuosien varrella sateenkaarityö on poikinut Helsingin tuomiokapituliin ison pinon valituksia.
– Olen joutunut kuulemaan, kuinka joudun helvettiin ja vien muutkin mukanani. Koen kuitenkin, että tämä on Jumalan minulle antama tehtävä, Partti sanoo.
– Hedelmistään puu tunnetaan, ja tämä työ on kantanut hyvää hedelmää. Moni on löytänyt uudelleen uskon Jumalaan ja yhteyden seurakuntaan.
Jaa tämä artikkeli: