Se pieni ero
Toista ihmistä tulee kunnioittaa silloinkin, kun hän ajattelee toisin kuin minä. Mitä se tarkoittaa? Ainakin sitä, etten muuta hänen puheensa merkitystä.
Yhdelläkin kirjaimella voi vaikuttaa.
Televisio-ohjelmassa toimittaja haastattelee köyhän maan köyhää ihmistä. Tämä kiittää Jumalaa, maailman Luojaa ja ylläpitäjää, selviydyttyään luonnonkatastrofista.
Ruudun alareunan käännöksessä on Jumalan sijasta jumala.
Tulee vaikutelma, että pienellä alkukirjaimella on tarkoitus. Näin kerrotaan, että haastateltu on yksinkertainen, johonkin olemattomaan uskova oppimaton ihminen.
Pieni kirjain on kiinnostava siksikin, että nykyisin englannin mallin mukaan kirjoitetaan isolla kirjaimella vaikka mitä. Mainostekstit ovat täynnä Hienoja Maisemia ja Hyvää Ruokaa. Vain kieli-intoilijat taitavat enää toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Punatakkisia ukkoja seisoksii kauppakeskuksissa joulun tienoilla sadoittain. Heidän ammattinsa moni kirjoittaa erisnimen tapaan, Joulupukki.
Kaukainen köyhä ei ole ainoa, jonka viesti muuttuu. Suomalaisen kirkkoministerin Jumalasta tulee toimittajan käsittelyn jälkeen jumala.
Toimittaja voi ja saa antaa oman näkökantansa näkyä. Lukijan pitää kuitenkin pystyä erottamaan, mitä sanoo haastateltava ja mitä ajattelee toimittaja. Se kuuluu toimittajan etiikkaan.
Näin joulun kynnyksellä tulee mieleen ajanlaskun ilmaisemistapa. Jeesuksen syntymän oletetusta ajasta lasketut vuodet on vanhastaan merkitty jKr. tai eKr.
Viime aikoina ovat yleistyneet tavat eaa. ja jaa. Asia ei tästä miksikään muutu. Samasta Kristuksesta on kysymys. Mutta jos historioitsija omassa ohjelmassaan sanoo before Christ ja Anno Domini, miksi käännöksessä lukee eaa. ja jaa.?
Onneksi nykyään opetetaan medialukutaitoa ja mediakriittisyyttä.
Jaa tämä artikkeli: