Miki Leskinen vie roskia tyttäriensä Sofin (edessä) ja Sirin kanssa. Tapiolalaisessa asunto-osakeyhtiössä joudutaan miettimään, mikä olisi järkevin tapa sijoittaa jäteastiat, kun uudet lajittelumääräykset tulevat voimaan tammikuussa 2014. Kuva: Jukka Granström
Sekajäte muuttuu pian energiaksi
Tapiolalainen asunto-osakeyhtiö on pohtinut, mitä sen pitäisi tehdä jäteaitaukselleen. Yli 50 asunnon yhteiskäytössä oleva aitaus sotkeentuu helposti, kerää lintuja puoleensa ja haisee.
”Säiliöitä täytyy tyhjentää usein, ja se maksaa taloyhtiölle tuhansia euroja vuodessa”, harmittelee taloyhtiön asukas Miki Leskinen.
Jäteastioiden sijoittelua joudutaan miettimään tapiolalaisyhtiössä uudestaan myös siksi, että lajittelumääräykset uusiutuvat pääkaupunkiseudulla vuoden 2014 alussa. Vähintään 20 huoneiston kokoisten kiinteistöjen on alettava kerätä metallia ja lasia, ja uusille keräysastioille täytyy saada tilaa.
Pienemmissäkin taloyhtiöissä tapahtuu muutoksia, kun kymmenen huoneiston kiinteistöt velvoitetaan hankkimaan kartonkikeräysastiat. Tähän mennessä kartonkipakkausten kerääminen on ollut alle 20 asunnon yhtiöille vapaaehtoista.
Kaupungeilla yhteiset
jätehuoltomääräykset
Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla ja Kirkkonummella on otettu käyttöön uudet yhteiset jätehuoltomääräykset.
”Määräyksissä kerrotaan muun muassa, millaiset keräysastiat taloyhtiöillä pitää olla, miten paljon niihin saa laittaa tavaraa ja millaiset ovat astioiden sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n käyttöpäällikkö Juha Talvio.
Jätehuoltomääräykset astuivat muutoin voimaan jo heinäkuussa, mutta lajittelun osalta sovelletaan siirtymäaikaa.
Talvio suosittelee yhtiöitä jo miettimään, miten uudet jäteastiat sijoitetaan. Näin ne ehtivät tehdä jätehuoneisiin ja -aitauksiin tarvittavat muutos- ja laajennustyöt.
Energiajäteastiat
häviävät maisemasta
Edellä mainittu tapiolalaisyhtiö on osallistunut viime vuosina vapaaehtoisesti energiajätteen keruuseen. Keräysastiaan on laitettu materiaaleja, jotka eivät kelpaa kierrätykseen mutta jotka teollisuus voi käyttää energialähteenä. Näitä ovat esimerkiksi useimmat muovit, likaiset paperit ja pahvit, puupakkaukset ja styroksi.
Energiajätteen kerääminen lopetetaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2015. Vantaalle valmistuu vuonna 2014 uusi jätevoimala, jossa tavallinen sekajätekin voidaan muuntaa sähköksi ja kaukolämmöksi polttamalla. Erillinen energiajätteen kerääminen käy turhaksi.
”Jätevoimala korvaa kivihiilivoimalla tehtyä lämpöä ja sähköä. Siitä tulee huippumoderni laitos, jossa päästöt ovat minimissään”, lupailee Talvio.
Metalli ja lasi päätettiin alkaa kerätä taloyhtiöissä erilleen sekajätteestä, koska niitä ei haluta poltettavan jätteen joukkoon. Ongelmajätteet puolestaan täytyy jatkossakin toimittaa HSY:n ongelmajäteasemille.
Jätelaskuun ei
suuria muutoksia
Juha Talvio on kuullut ihmettelyjä, katoaako ihmisten kiinnostus kierrättämiseen, kun kaikki sekajäte poltetaan. Kokemukset muualta Euroopasta eivät kuitenkaan tue väitettä. Talvio sanoo, että kierrätys on aktiivista esimerkiksi Ruotsissa, jossa jätteitä on poltettu jo pitkään.
Entä pitäisikö kuluttajille hyvittää jätehuollon maksuissa, jos heidän sekajätteensä hyödynnetään energian muodossa?
Talvio ei lupaa alennuksia, sillä ympäristöystävällinen jätteenpolttoprosessikin maksaa.
”HSY maksaa jätevoimalalle siitä, että se muuttaa jätteen energiaksi. Toisaalta energiaksi hyödynnettävästä jätteestä ei mene jäteveroa, kuten taas kaatopaikalle vietävästä jätteestä. Näin jätelasku pysyy luultavasti melko samana”, arvelee Talvio.
Syväkeräysjärjestelmä
harkinnassa
Asunto-osakeyhtiössä, jossa Miki Leskinen asuu, kaavailtiin aiemmin katoksen rakentamista jäteaitauksen yhteyteen. Leskinen ei kannata ajatusta, koska katos ei ratkaise hajuongelmaa.
”Lisäksi jätealue muuttuisi entistä suljetummaksi ja valaistustakin tarvittaisiin. Jätekatokseen on helppo viedä sellaista jätettä, joka ei sinne kuulu”, Leskinen arvelee.
Hän itse toivoisi, että käyttöön otettaisiin viileään maanpoveen kaivettavat syväkeräysastiat. Ne pysyvät Leskisen tietojen mukaan helposti siisteinä. Isot säiliöt eivät vaadi myöskään tiheää tyhjentämistä. Näin kuljetuskustannusten voi olettaa pienenevän.
”Reikien kaivamisesta maahan ja astioiden asentamisesta kertyy merkittävä alkukustannus. Harvemman tyhjennysvälin myötä astia maksaa kuitenkin itsensä takaisin muutamassa vuodessa”, Leskinen uskoo.
Miki Leskinen ei kuulu taloyhtiönsä hallitukseen, mutta jätehuollosta kiinnostuneena hän on pyytänyt tarjouksen syväkeräysjärjestelmiä valmistavalta firmalta. Sen seurauksena hallituskin on innostunut selvittämään asiaa.
Leskinen tietää Tapiolasta toisen taloyhtiön, jossa syväkeräysastiat ovat olleet käytössä useita vuosia.
Asunto-osakeyhtiö Rahkarinteen puheenjohtaja Pekka Lukkarinen kertoo, että syväkeräysjärjestelmään on oltu tyytyväisiä.
”Perinteiset säiliöt olivat pieniä. Varsinkin kesällä bioastia oli tarpeen tyhjentää hajun vuoksi, vaikkei se olisi ollut täynnä. Nyt saa olla helteet, ennen kuin viereen kävellessäkään astia haisee”, Lukkarinen kehuu.
Jaa tämä artikkeli: