Apokryfikirjojen kertomukset ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Tässä Artemisia Gentileschin näkemys Susannasta ahdistelun kohteena.
Seksuaalista häirintää
Ostin Raamatun. Jos myyjän oudoksuvasta katseesta jotain voin päätellä, niin ehkä sen, että Raamattu ei taida olla kyseisen ostoskeskuksessa sijaitsevan kirjakaupan hittituote. Kumma juttu, sisältäähän se jännitystä, väkivaltaa, juonittelua, seksiä ja rakkautta enemmän kuin keskivertobestseller.
Sopivasti joulun alla myyntiin tulleet uudet Raamatut sisältävät vauhdikkaita käänteitä vielä tavallistakin enemmän. Uudelleen suomennetuissa ja Raamattuihin sisällytetyissä Vanhan testamentin apokryfikirjoissa tavataan muun muassa kaksi hurskaaksi mainittua kaunotarta.
Danielin kirjan lisäyksissä kerrotaan Susannasta, Jojakimin vaimosta, joka eli Babyloniassa juutalaisten pakkosiirtolaisuuden aikaan. Kaksi juutalaisten vanhinta eli kansanjohtajaa oli iskenyt Susannaan silmänsä ja seuraili tätä salaa. Kun Susanna sitten kuumana päivänä kylpi puutarhassa, miehet kävivät hänen kimppuunsa. Susanna kieltäytyi makaamasta miesten kanssa, minkä vuoksi nämä syyttivät häntä julkisesti aviorikoksesta. Susanna olisi saanut kuolemanrangaistuksen, ellei nuori Daniel olisi paljastanut vanhimpien valheita.
Kauneus oli koitua Susannan kohtaloksi, mutta Juditin kirjan päähenkilölle se oli tehokas ase. Kauneutensa avulla israelilaisleski Judit ujuttautui vihollisten leiriin ja sotapäällikkö Holoferneksen läheisyyteen. Kun juomingeista uupunut Holofernes nukkui, Judit iski miekalla häneltä pään irti ja pelasti näin piiritetyn kotikaupunkinsa.
Naiskauneus on vain yksi juonne apokryfikirjoissa. Jos haluaa perehtyä niiden historiaan ja sisältöön, kannattaa suunnata Myyrmäen kirkolle kuuntelemaan dosentti Jarmo Kiilusta, joka on ollut mukana apokryfikirjojen käännöskomiteassa. Hän alustaa raamattuilloissa keskiviikkoina 10.2. ja 24.2. kello 18.30.
Jaa tämä artikkeli: