SEN:n ihmisoikeusasiantuntija EU-tuomioistuimen huivipäätöksestä: "Uskonnollisesti pukeutuvien sulkeminen pois ei ole neutraalia"
Belgia ja Ranska ovat kieltäneet koko kasvot peittävään huivin käytön julkisilla paikoilla. Kuvan nainen ei liity juttuun.

SEN:n ihmisoikeusasiantuntija EU-tuomioistuimen huivipäätöksestä: "Uskonnollisesti pukeutuvien sulkeminen pois ei ole neutraalia"

EU-tuomioistuin päätti tiistaina, ettei työnantaja välttämättä syyllisty syrjintään, jos kieltää muslimityöntekijöitään käyttämästä huivia työaikana.

Euroopan unionin tuomioistuin linjasi tiistaina 14.3., että työnantaja ei välttämättä syyllisty syrjintään, jos kieltää muslimityöntekijältään huivin käytön työaikana. Tuomioistuimen mukaan työnantajan on kuitenkin selvästi pitänyt linjata, että kielto koskee kaikkia uskonnollisia, poliittisia ja filosofisia symboleita.

Kielto saattaa kuitenkin EU-tuomioistuimen mukaan olla epäsuorasti syrjivä, jos se asettaa joidenkin uskontojen edustajat epäreiluun asemaan. Varsinainen tuomiovalta asiasta on kansallisilla oikeusistuimilla.

EU-tuomioistuin teki päätöksen tutkittuaan ranskalaisen ja belgialaisen musliminaisen tapauksia. Työnantajat, turvallisuus- ja vartiointialan konserni G4S ja konsultti- ja insinööriyritys Micropole, olivat antaneet naisille potkut, koska nämä eivät olleet suostuneet luopumaan huivistaan asiakastilanteissa.

Belgian tapauksessa G4S oli tehnyt yleisen linjauksen, ettei työntekijöillä ole lupaa pitää esillä mitään poliittisia, filosofisia tai uskonnollisia symboleita. EU-tuomioistuimen mukaan kielto oli hyväksyttävä, koska se oli kaikille työntekijöille yhdenmukainen: "Sääntö kohtelee kaikkia yrityksen työntekijöitä samalla tavalla edellyttäessään heitä yleisesti ja ilman erittelyä pukeutumaan neutraalisti."

Tällöin pukeutumista ja työpaikan ilmapiiriä määrittelee uskonnottomuus tai valtaväestön kulttuurinen tapa pukeutua.

– SEN:n ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen

 

Muun muassa Englannin anglikaaninen kirkko kritisoi EU-tuomioistuimen päätöstä samana päivänä. Leedsin piispa Nicholas Baines toteaa tiedotteessa, että uskonnonvapauden kieltäminen ei ole "neutraalia".

"Ei ole olemassa neutraalia tilaa. Lisäksi [päätös] havainnollistaa, kuinka pitkälle meidän täytyy mennä maallisena yhteiskuntana selvittääksemme, mitä ilmaisunvapaus todella tarkoittaa", Baines sanoo. Tiedote päättyy toteamukseen: "Uskontolukutaidon tiimoilla on selvästi paljon työtä tehtävänä."

 

Myös Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) ihmisoikeusasiantuntija Anna Hyvärinen on sitä mieltä, ettei vaatimus uskonnollisesta näkymättömyydestä ole neutraali.

– Tällöin pukeutumista ja työpaikan ilmapiiriä määrittelee uskonnottomuus tai valtaväestön kulttuurinen tapa pukeutua, Hyvärinen toteaa.

– Sama koskee julkista tilaa. Uskontoa tunnustavien tai uskonnollisesti pukeutuvien sulkeminen pois julkisesta tilasta ei ole neutraalia.

Hyvärisen mielestä neutraalissa tilassa jokainen saa itse valita pukeutumistapansa ja halutessaan käyttää uskonnollisia symboleja. Tietyissä työtehtävissä uskonnollista pukeutumista on Hyvärisen mukaan kuitenkin perusteltua rajoittaa.

– Rajoittaminen on oikeutettua, jos se liittyy oleellisesti kyseisen työtehtävän ja työympäristön vaatimuksiin, kuten turvallisuuteen, Hyvärinen selittää.

– Rajoitukset ovat oikeutettuja esimerkiksi työtehtävissä, joissa kyseessä on valtion vallan toimeenpaneminen, kuten tuomareilla, poliiseilla ja sotilailla, tai asiakasturvallisuus, kuten kirurgeilla.

EU-tuomioistuimen käsittelemiin musliminaisten tapauksiin Hyvärinen ei suoraan ota kantaa. Hän kuitenkin korostaa, että tällaisia tapauksia käsitteleviltä tuomareilta tulisi vaatia uskontolukutaitoa ja uskonnon- ja vakaumuksenvapauden periaatteiden ymmärtämistä.

 

Monet eurooppalaiset muslimit ovat suhtautuneet tuomioistuimen päätökseen kriittisesti. Muun muassa belgialaisen islamilaisten naisjuristien ihmisoikeusjärjestö Karamahin puheenjohtaja Kim Lecoyer valitteli päätöstä. "Tuomioistuin olisi voinut ja sen olisi pitänyt tarttua mahdollisuuteen laittaa piste musliminaisten kohtaamalle jatkuvalle syrjinnälle ja suojella heidän perimmäisiä oikeuksiaan, mutta se päätti toisin", Lecoyer sanoi Al-Jazeeralle.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta: