Seuraava kriisi
Kirkossa hoideltiin viime viikolla kiivaaseen tahtiin kriisiviestintää. Piispoja, kirkkoherroja ja asiantuntijoita marssi kilvan julkisuuteen sanoutumaan irti parikymmentä vuotta puhuneen maallikkosaarnaajan demonipuheista. Sosiaalisessa mediassa kirkon keskustelijat taittoivat terää pahimmilta väärinkäsityksiltä.
Hävettää. Ei se, että kriisiviestintää on opittu hoitamaan edes jotenkin sitten homoillan päivien. Silloin vietettiin syyslomia ja nukuttiin useampia öitä ennen kuin tajuttiin ryhtyä oikein mihinkään. Se hävettää, että kirkossa ryhdytään pesemään aina pyykkiä vasta sitten, kun huonot on jo housuissa, eikä korjata asioita ajoissa.
Kirkollisen median puolesta hävettää se, että kipukohtia ei ole itse nostettu riittävällä ponnella esiin. Tarvitaanko aina ulkopuolista arvioijaa tai journalistista työskentelyä ennen kuin kirkossa tajutaan puuttua asioihin? Kirkon oma media näyttäytyy tässä suhteessa pikemminkin kiltiltä kiiltokuvien liimaajalta kuin vakavasti otettavalta journalistiselta toimijalta.
Kirkon virallinen totuus on, että kaikkien kukkien täytyy antaa kukkia. Tämän varjolla kaveerataan ties minkälaisten hengellisten hörhöjen kanssa. Kirkon ykseyden nimissä kirkko ja sen johto antaa arvovaltansa, henkisen ja usein myös taloudellisen tuen mitä erilaisimmille hengellisille tahoille, liikkeille ja järjestöille. Poikkipuolisen sanan lausujat leimataan usein liberaaleiksi riidanhaluisiksi räyhähengiksi, joita uhkaillaan erilaisilla maallisilla ja taivaallisilla rangaistuksilla. Tämän vuoksi omaa nahkaansa varjeleva kirkollinen media on laiska puuttumaan ongelmiin.
Pieni vihje vastaiseen journalistiseen työskentelyyn sekä valistunut arvaus siihen, missä muhii kirkon seuraava mainekriisi. Erilaisissa hengellisissä, myös kirkon sisäisissä, liikkeissä harjoitetaan syrjintään liittyvää rikollista tai puolirikollista toimintaa.
Kun halutaan antaa kaikkien kukkien kukkia, kumarretaan sellaisille tahoille, jotka ”raamatullisuuden” nimissä siirtävät vuosituhansien takaa yksi yhteen tähän päivään kaikenlaisia kummallisuuksia. Samalla käännetään joku kehon osa niille, joiden maailmankuvaan ei millään mahdu esimerkiksi, että aurinko kiertää maata, demonit aiheuttavat sairauksia, nainen ei kelpaa papiksi tai että homous on syntiä.
Seppo Simola, päätoimittaja
seppo.simola@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: