null Seurakunnat ovat ystäviä yli valtionrajojen

Ystävyyden hedelmiä. Kosesta hankittu viiniköynnös tuottaa runsasta satoa Marja-Liisa ja Teuvo Nokelaisen pihassa Espoossa. Kuva: Jukka Granstrom

Ystävyyden hedelmiä. Kosesta hankittu viiniköynnös tuottaa runsasta satoa Marja-Liisa ja Teuvo Nokelaisen pihassa Espoossa. Kuva: Jukka Granstrom

Seurakunnat ovat ystäviä yli valtionrajojen

Ystävyysseurakuntatoiminnan parasta antia on kotimajoitus.

Viron uuden itsenäisyyden historia on myös Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kauklahden alueen historiaa. Lukuisat kauklahtelaiset ovat eläneet Kosen seurakunnan ihmisten rinnalla. Paikkakunta sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tallinnasta.

Viralliset ystävyyssuhteet seurakuntien välillä solmittiin silloisen Kanta-Espoon seurakunnan ja Kosen välillä syksyllä 1991. Kauklahden kappalainen emerita Marja-Liisa Nokelainen on yhdessä miehensä Teuvo Nokelaisen kanssa ollut ystävyystoiminnassa mukana alusta asti.

"Mieheni rakennusmestarin taidot olivat erityisen kysyttyjä alkuvuosina. Saimme siitä kauniin kiitoksen hiljattain, kun Rein Keskpaikk saapui yllätysvieraaksi syntymäpäivilleni ja sanoi, että Teuvo on opettanut Kosessa kaksi tärkeää asiaa: vatupassin ja mitan käytön", Marja-Liisa Nokelainen kertoo.
 

"Toisten kanssa asuessa on syntynyt ymmärrystä ja ystävyyttä."
– Marja-Liisa Nokelainen
 

Rapistunut kirkko ja pappila kuntoon

Työkaluja ja satoja talkootyötunteja tarvittiin, kun espoolaiset, toisen ystävyysseurakunnan hollolalaiset sekä koselaiset, kunnostivat kauniin, mutta pahoin rapistuneen keskiaikaisen kirkon.

"Korjaaminen, seinien kalkitseminen, tornin tervaaminen ja seinämaalausten restaurointi olivat pitkä palapeli. Pikkuhiljaa ja hyvässä hengessä, lukuisten yhteistyökumppaneiden avustuksella se saatiin tehtyä. Työpäivien päätteeksi istuttiin yhdessä iltanuotiolle", Nokelainen muistelee.

Kun kirkko oli korjattu, talkooväki kunnosti komean pappilan. Pappilaan tehtiin myös talvikirkko, sillä keskiaikaisen kivikirkon kylmyydessä kokoonnutaan jumalanpalvelukseen vain joulun pyhiin asti.

"Yhdessä tekemällä ja yhdessä elämällä ihmisiin tutustuu syvästi. Parasta kaikissa näissä vuosissa onkin ollut kotimajoitus. Kun virolaisia tulee vierailulle Espooseen ja päinvastoin, järjestämme majapaikat seurakuntalaisten kodeista. Toisten kanssa asuessa on syntynyt paljon yhteistä ymmärrystä ja ystävyyttä", Nokelainen kiittelee.

Auttaja on vain välikäsi

Nykyinen tilanne Virossa on täysin toinen kuin 1990-luvulla. Maa on modernisoitunut ja länsimaistunut pikavauhtia.

"Ystävyyttämme tarvitaan silti edelleen. Hengellinen yhteys syvenee. Lisäksi Virossa osalla kansasta menee todella hyvin, mutta osa elää aivan toimeentulon rajoilla, muutamalla sadalla eurolla kuussa. Kotitarveviljelyä ja naapuriapua näkee Kosessa paljon", Nokelainen kertoo.

Hän korostaa, että auttamisen tavan määrittelevät parhaiten virolaiset itse, eivät auttajat.

"Meidän tehtävämme on olla välikäsinä."

Kesken kaiken hänen puhelimensa soi. Naapurin työkaveri on kuullut, että Virossa tarvitaan hyväkuntoisia vaatteita ja on omatoimisesti kerännyt sellaisia aimo kuorman. Nokelainen kiittää ja lupaa toimittaa vaatteet perille lähtiessään pian itse käymään Kosessa.

"Näin tämä parhaimmillaan toimii. Sana kiertää."

Ystäviä yli rajojen

Kotimaisten ystävyysseurakuntien lisäksi Kauniaisten ja Espoon seurakunnilla on ystäviä muissa maissa.

Espoon seurakuntien yhteiset ystävät ovat Pyhän Nikolauksen kirkko Hatsinassa Venäjän Inkerinmaalla ja Pyhän Marian kirkko Pietarissa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla on Kauklahden alueen Kosen seurakunnan lisäksi Viherlaakso-Laaksolahden alueen ystäväseurakunta Kuresaaressa ja aivan uutena kohteena Auroran alueen Vienan Kemi.

Espoonlahden ystävä on virolainen Lääne-Nigula.

Olarin seurakunta pitää yhteyttä unkarilaiseen Albertin seurakuntaan.

Tapiolan seurakunnalla on ystäviä Virossa Pärnun Eliisabetin sekä Unkarissa Cinkotan seurakunnissa.

Leppävaaran ystävyysseurakunta on Ramallah Länsirannalla.

Esbo svenska församlingin ystävä on virolainen Noarootsi.

Kauniaisten seurakunnalla on kolme ystävyysseurakuntaa: Venäjällä Hatsina ja Virossa Harju Madisen sekä Tallinnan suomalainen seurakunta.

Jaa tämä artikkeli: