Seurakunnat varautuvat jo laihoihin vuosiin
Helsingin seurakuntien talous on kunnossa, mutta niukkuuteen varaudutaan. Nettiin avattiin kirkon taloutta läpivalaiseva verkkosivusto.
Suomen seurakuntien talous heikkeni viime vuonna niin, että liki 40 prosenttia seurakunnista eli yli varojensa. Kahdessa kolmasosasta seurakuntia kirkollisveron tuotto aleni. Viime vuonna seurakunnille tilitettiin yhteensä 842 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin määrä oli 859 miljoonaa euroa.
Helsingin seurakuntayhtymän talous on tänä vuonna ollut vakaa. Verotulot ovat kasvaneet ennakoitua paremmin. Seurakuntien toimintamäärärahoihin on tullut yhden prosentin korotus.
– Akuutti kysymysmerkki on kirkon yhteisövero-osuus, jonka valtioneuvosto nosti vuosiksi 2009–11. Prosenttiosuus nousi 1,75:sta 2,55 prosenttiin. Jos se lasketaan vuoden 2008 tasolle, kirkon saama osuus laskisi 45 prosenttia nykyisestä, Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Riitta-Sisko Tarkka sanoo.
Jäsenpako on seurakuntataloudelle vakava kysymys, sillä seurakuntien tuloista noin 80 prosenttia on verotuloja. Helsingissä kirkon jättävät useimmiten työuransa alussa olevat 18–35-vuotiaat, joiden tavallisesti vielä pienet tulot eivät vähennä ratkaisevasti suuren yhtymän verotuloja.
Kun nuoret pääsevät leivän syrjään ja nykyiset ”hyvät veronmaksajat” eläköityvät, verotulojen kapeneminen kiihtyy Helsingissäkin.
Maailmantalouden heilahtelut pystytään ottamaan vastaan hyviltä vuosilta kertyneiden säästöjen avulla, joita tällä hetkellä on noin 150 miljoonaa euroa. Pitemmällä aikavälillä toimintaa ei kuitenkaan voida rakentaa säästöjen varaan.
– Varaudumme säästämällä ennen muuta toimintakuluista, joka on suurin menoerä, noin 91 miljoonaa euroa, Riitta-Sisko Tarkka sanoo.
Yksittäisissä seurakunnissa toiminnan painopistettä arvioidaan jatkuvasti. Nähtäväksi jää myös, kuinka seurakuntien rakenneuudistukset Helsingissä vaikuttavat niiden toimintaedellytyksiin ja talouteen.
– Lisäksi selvitetään, miten seurakuntien omistamaa suurta rakennuskantaa voidaan pienentää. Rakennusten nykyisen kunnon ylläpito merkitsee noin 11miljoonan kuluja vuodessa. Lisäksi tulevat käyttökulut, joista kertyy toiset 11 miljoonaa.
Helsingin yhtymän seurakunnat saavat rahaa niin, että 70 prosenttia jyvitetään niille kirkkoon kuulumisen perusteella ja loput asukasluvun mukaan.
– Keskimäärin seurakunnat ovat tulleet toistaiseksi toimeen hyvin. Joillakin seurakunnilla on säästöjä hyviltä vuosilta. Toki on myös niitä, joille säästöjä ei ole kertynyt, Tarkka toteaa.
Yleinen talouden taantuma voi aiheuttaa äkkinäisen notkahduksen Helsingin seurakuntien taloudessa.
– Vakavampi kysymys talouden kannalta on kuitenkin jäsenkehityksen vaikutus tulevien vuosien verotuloihin. Ennakoitua verotulojen laskua tasoittavat hiukan esimerkiksi ansiotason nousu ja kaupunkiin muuttavat veronmaksajat. Paniikkitunnelmissa ei kuitenkaan olla, Tarkka sanoo.
Helsingin seurakuntayhtymäon avannut nettiin verkkosivuston, joka esittelee kirkon tuloja, menoja, kiinteistöjä ja sijoituksia.
Sivuilta käy ilmi, että kirkossa rahat pyörivät ennen kaikkea seurakuntatalouksissa. Helsingin seurakuntayhtymän vuotuiset tulot ja menot ovat 120 miljoonaa euroa. Se vastaa 20 000 asukkaan kunnan budjettia. Jos yhtymä olisi liikeyritys, se kuuluisi liikevaihdoltaan 400 Suomen suurimman yrityksen joukkoon.
Seurakuntatalouksien lisäksi kirkon rahaa liikkuu kirkon keskusrahastossa, joka huolehtii kirkon yhteisistä tehtävistä. Tärkein näistä on henkilöstön eläkkeistä huolehtiminen. Kirkon keskusrahastolla on vajaan 900 miljoonan sijoitusomaisuus. Tästä valtaosa, 850 miljoonaa euroa, on eläkerahastossa.
Tommi Sarlin
Jaa tämä artikkeli: