Seurakunta toi joulun köyhyyteen
Tämä kiitos tulee vähän myöhässä mutta suoraa sydämestä. Kiitos kaikille niille jotka olette auttaneet lähimmäistänne. Tästä on aikaa jo 45 vuotta. Asuin kaukana pohjoisessa köyhässä perheessä. Meitä oli seitsemän lasta. Pieni karjatila, vain muutama lehmä. Ruokana oli usein perunoita ja pelkkää ruskeaa kastiketta ilman mitään jauhelihaa. Maitoa sentään oli. Vanhemmilla ei tietystikään ollut koskaan varaa ostaa meille joululahjoja. Me pienimmät itkimme jouluaattona, koska pukkia ei näkynyt.
Sitten tapahtui ihme. Olin seitsemän vanha, kun aistin joulun alla vanhempieni olevan erityisen iloisia. Aattona meille tuli ensimmäistä kertaa oikea joulupukki. Kaikille lapsille oli lahjoja. Minä sain nuken ja marjapuuron värisen villamekon. Voi sitä iloa ja riemua meidän perheessä!
Myöhemmin sain äidiltäni kuulla, että seurakunta oli lahjoittanut meille tämän joulupaketin. Käytettyjähän ne lahjat olivat, mutta se ei haitannut ollenkaan.
Olen usein ajatellut että kunpa ne ihmiset, jotka lahjoittavat hyväntekeväisyyteen tietäisivät, miten onnelliseksi he tekevät pienen ihmisen. Enkelit olkoot kanssanne.
Kiitollinen
Jaa tämä artikkeli: