Messun jälkeen. Tcuhetie Duplex (edessä) ja Alex Fotso tulivat tervehtimään Timo Keskitaloa jumalanpalveluksen jälkeen ruotsinkielisessä metodistikirkossa Apollonkadulla. Keskitalo istui poikkeuksellisesti tänä sunnuntaina kirkon penkissä.
Seurakunta yhdistää maahanmuuttajia
Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on kristittyjä. International Evangelical Church -yhteisö on koonnut heitä yhteen yli 30 vuoden ajan.
Teksti Laura Koskelainen
Kuva Jani Laukkanen
Sunnuntai-iltapäivänä Töölön ruotsinkielisessä metodistikirkossa tunnelma on iloinen. International Evangelical Church IEC:n järjestämän jumalanpalveluksen teema on luota ja rukoile. Yhteisöstä käytetään myös nimitystä Kansainvälinen seurakunta.
Pastori Giordanni de Carvalho heijastaa tärkeimmät luottamusta ja rukousta koskevat Raamatun jakeet valkokankaalle. Laulut ovat pääasiassa englanninkielisiä hengellisiä lauluja.
Jumalanpalveluksessa vapaaehtoiset lukevat Raamattua, keräävät kolehtia, keittävät kahvia ja siivoavat. Jumalanpalveluksen jälkeen useat jäävät kirkkokahveille.
IEC pitää jumalanpalveluksia Helsingissä sunnuntaisin Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Töölössä ruotsinkielisessä metodistikirkossa. Tänä keväänä on pidetty ensimmäiset jumalanpalvelukset Espoossa. Jumalanpalvelusten lisäksi IEC järjestää muun muassa rukous- ja raamattupiirejä, avioliittoneuvontaa, perhekerhoja, nuorteniltoja ja ruoanjakelua.
Kansainvälinen seurakunta perustettiin Helsingissä vuonna 1978. Tätä ennen oli jo järjestetty muutamia englanninkielisiä jumalanpalveluksia Temppeliaukion kirkossa.
– IEC:n perustajan Lloyd Swanzin tavoitteena oli perustaa evankelinen tunnustustenvälinen seurakunta, joka palvelee juurettomia kristittyjä englannin kielellä. Näkyyn kuului yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa, kertoo IEC:n johtava pastori Timo Keskitalo .
Keskitalo on ollut IEC:n pappina yli 11 vuotta. Hän oli yhteisön ensimmäinen suomalainen pastori. Sitä ennen kaikki olivat olleet amerikkalaisia.
Tunnustustenvälisyys tarkoittaa IEC:ssä sitä, että toiminnassa otetaan huomioon jokaisen oma uskonnollinen tausta. Esimerkiksi kasteopetuksessa huomioidaan sekä aikuis- että lapsikaste ja ehtoollispöytä on avoin. IEC:n pastorit tulevat eri kristillisistä taustoista.
Heistä kaksi on luterilaisia ja kolmas helluntailainen. Kaikki heistä ovat miehiä.
– Naispappien palkkaamisesta ei ole tehty IEC:ssä linjausta tai päätöstä. Osa työntekijöistä on kuitenkin avoimia naispappeudelle, Keskitalo sanoo.
Keskitalo myöntää, että luterilaisuuden ja tunnustustenvälisyyden välillä on jännite.
– Teemme yhteistyötä evankelisluterilaisen kirkon kanssa ja olemme tunnustustenvälinen. Se on tavallaan tuli ja vesi. Emme pyri ratkaisemaan tätä jännitettä, vaan elämään siinä, Keskitalo sanoo.
– Tunnustustenvälisyys sopii niille, joilla ei ole Suomessa samaa jumalanpalvelusyhteisöä kuin alkuperämaassaan, Keskitalo perustelee.
IEC tekee yhteistyötä Helsingin ja Espoon seurakuntayhtymien kanssa. Kirkkohallitus, pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ja muut pienemmät lahjoittajat tuovat noin neljänneksen IEC:n rahoista. Helsingin seurakuntayhtymältä IEC saa rahaa sekä sisäisiin vuokriin että toimintaan. Näistä tulee yhteensä noin 71 000 euroa. Loput tulevat kolehdeista ja seurakuntalaisten lahjoituksista.
Viime vuosina IEC on toiminut kätilönä monille pienille seurakunnille. Niitä on Helsingin alueella noin kaksikymmentä.
– Kussakin ryhmässä on noin viisikymmentä henkeä. Ryhmät ovat muotoutuneet esimerkiksi alkuperämaan tai kielen perusteella, Timo Keskitalo kertoo.
Helsingissä IEC:llä on tällä hetkellä muun muassa arabiankielinen, espanjankielinen, etiopialainen, ghanalainen, indonesialainen, intialainen, japanilainen, kiinalainen, kongolainen, nigerialainen, nepalilainen, portugalinkielinen ja thaimaalainen seurakunta.
Osa on muodostunut niin, että IEC:n tilaisuuksissa samankieliset ryhmät ovat perustaneet raamattupiirin ja laajentuneet omaksi seurakunnakseen.
– Jokin seurakunta on syntynyt niin, että johtaja kokoaa itselleen seurakunnan. Joskus jokin afrikkalainen iso kirkkokunta on päättänyt, että Suomeen pitää perustaa seurakunta. He rahoittavat toiminnan, nimittävät pastorin ja pyytävät häntä perustamaan seurakunnan, Keskitalo sanoo.
IEC on auttanut pieniä seurakuntia rekisteröitymisessä. Osa seurakunnista on rekisteröityneitä yhdistyksiä, toiset uskonnollisia yhdyskuntia.
Osa näistä seurakunnista kokoontuu jonkin helsinkiläisen evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa. Jumalanpalveluksia pidetään esimerkiksi Alppilan ja Vuosaaren kirkoissa sekä Mikaelinkirkossa. Seurakuntien jumalanpalveluksissa jaetaan myös ehtoollinen silloin tällöin.
– Sen jakaa joku yhteisön jäsenistä, pastori tai seurakunnan vanhin, Keskitalo kertoo.
– Osalla näistä seurakunnista ei ole mitään suomalaista vastinetta, vaan esikuvat löytyvät esimerkiksi Afrikasta.
Lisätietoa osoitteessa www.church.fi.
Jaa tämä artikkeli: