Seurakuntavaaleissa äänestetään sunnuntaina
Vaalikahvit. Ennakkoäänestäjille tarjottiin vaalikahvit Narinkkatorin kahvikontissa. Mukin sai torin ennakkoäänestyskontista.

Vaalikahvit. Ennakkoäänestäjille tarjottiin vaalikahvit Narinkkatorin kahvikontissa. Mukin sai torin ennakkoäänestyskontista.

Seurakuntavaaleissa äänestetään sunnuntaina

Irja Askola kannusti helsinkiläisiä vaaliuurnille Narinkkatorin vaalitapahtumassa. Mukana oli myös joukko poliittisten nuorisojärjestöjen johtoa.

Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Pekko Vasantola
Seurakuntavaalien tunnuslause Usko hyvän tekemiseen kajahti Narinkkatorin illassa, kun sydämeksi muotoutunut väkijoukko avasi äänestyksen maanantaina 27.10.

Ennakkoon äänestettiin viime viikolla, mutta varsinainen vaalipäivä on vielä edessä. Äänestämään pääsee isänpäivänä 9.11.

Narinkkatorin vaalitapahtumaan osallistunut Helsingin piispa Irja Askola kertoi pitävänsä vaalien tunnuslausetta osuvana.

– Hyvän tekeminen on kirkon ytimessä. Se ei ole meille vaihtoehto vaan nousee kristityn identiteetistä, Askola sanoi.

Myös poliittisten nuorisojärjestöjen johtoa oli mukana tapahtumassa. Vihreiden, kristillisdemokraattien, keskustan, rkp:n, sdp:n ja perussuomalaisten nuorisojärjestön johtohahmot pohtivat, mihin vaaleissa valittavat valtuutetut pääsevät vaikuttamaan.

Sosialidemokraattisten Nuorten pääsihteeri Miikka Lönnqvist ja Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo ennustivat, että taloudellinen taantuma tulee nousemaan seurakuntien päätöksenteossa keskeiseksi teemaksi seuraavalla nelivuotiskaudella.

Lönnqvistin mielestä kirkon tehtävä on täydentää hyvinvointiyhteiskuntaa.

– Yksinäisyyteen ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen liittyvät teemat näkyvät myös kirkon toiminnassa. Näihin kirkon pitäisi pureutua, hän sanoi.

Elo muistutti, että seurakuntien taloutta kurjistaa paitsi taantuma myös kirkosta eroaminen. Heikkenevä talous saattaa lähivuosina pakottaa seurakuntia karsimaan työntekijöitä.

Elo toivoi, ettei kirkko taantumassakaan unohtaisi ydintään, joka hänen mielestään ei ole sosiaalityössä.

– Kirkko on olemassa sen takia, että se ajaa tiettyä arvopohjaa. Sillä on tietty usko, joka syntyy kaikille henkilökohtaisesti ja jota kirkko edustaa yhteisönä.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi pitävänsä tärkeänä, että kaikessa päätöksenteossa pidetään huolta niistä, joiden ääni ei yleensä kuulu.

– Tämä ei rajoitu pelkästään ihmisiin vaan koskee myös laajemmin koko luomakuntaa, hän sanoi.

Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Mikko Kiuttu huomautti, ettei valtio tai seurakuntakaan voi ratkaista kaikkia ongelmia. Hän rohkaisi yksilöitä käyttämään omia lahjojaan hyvän tekemiseen.

Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen kiitteli, että yhdessä asiassa kirkko on muuta yhteiskuntaa edelle: seurakuntavaaleissa äänestysikäraja on 16 vuotta. Hän totesi, että 16–17-vuotiaat, vasta rippikoulun käyneet nuoret, ovat usein kaikkein aktiivisimpia seurakuntalaisia.

– Miksei silloin heidänkin äänensä pitäisi kuulua päätöksenteossa?, Säkkinen kysyi.

Rkp-nuorten puheenjohtaja Ida Schauman muistutti, että äänestämällä voi vaikuttaa myös siihen, minkälaista nuorisotyötä omassa seurakunnassa tehdään.

Äänestysprosentti on jäänyt seurakuntavaaleissa matalaksi. Viime vaaleissa äänestämässä kävi 17 prosenttia kaikista ja 14 prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista.

Piispa Irja Askola muistutti, että äänestämällä voi vaikuttaa siihen, mitä omassa kotikorttelissa tapahtuu. Hän vetosi helsinkiläisiin, jotta mahdollisimman moni käyttäisi äänioikeuttaan.

– Pidän tärkeänä, että kirkko on kaikenlaisten kansalaisten kirkko. Sehän voi olla sitä vain niin, että myös päätöksenteossa kuuluu eri-ikäisten, erilaisten poliittisten puolueiden ja erilaisten vaihtoehtoliikkeiden ääni.

Oman seurakuntansa äänestyspaikan voi tarkistaa osoitteesta seurakuntavaalit.fi.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city