Valkoinen ja oranssi. Kaksi äänestyslippua seurakuntavaaleissa on iso riski, sillä liput menevät sekaisin. Kenelle on päivänselvää, mitä eroa on yhteisellä kirkkovaltuustolla ja seurakuntaneuvostolla?
Seurakuntavaaleissa hylättiin runsaasti ääniä
Seurakuntavaaleissa hylättiin huomattava määrä ääniä. Yhteisen kirkkovaltuuston äänistä hylättiin jopa 4,8 prosenttia. Seurakuntaneuvoston äänistä hylättiin yhteensä 3,1 prosenttia.
Yhteisen kirkkovaltuuston äänistä eniten hylättyjä oli ruotsinkielisessä Petrus församlingenissa, jossa peräti 11 prosenttia äänistä hylättiin. Suomenkielisistä seurakunnista Vuosaaressa yhteisen kirkkovaltuuston äänistä peräti 7 prosenttia hylättiin. Seurakuntaneuvostovaalissa eniten hylättyjä ääniä tuli vastikään yhdistyneessä Mikaelin seurakunnassa, jossa 6,8 prosenttia äänistä hylättiin.
Ero valtiollisissa vaaleissa hylättyihin ääniin on merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 kuntavaaleissa hylättyjä ääniä oli koko valtakunnassa yhteensä vain 0,6 prosenttia. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa helsinkiläisten antamista äänistä hylättiin 1 prosentti, kun koko maassa hukkaan meni vain 0,7 prosenttia.
Merkittävimpänä syynä hylättyjen äänten suureen määrään pidetään kaksien vaalien samanaikaisuutta. Vaaleissa valittiin ehdokkaita sekä seurakuntaneuvostoihin että yhteiseen kirkkovaltuustoon. Kumpaakin vaalia varten oli erivärinen äänestyslippu.
– Hylättyjen äänien suuri määrää johtuu enimmäkseen siitä, että päällekkäisissä vaaleissa toinen äänestyslipukkeista jätetään helposti tyhjäksi. Tällöin äänestäjät eivät osaa tai halua ottaa kantaa vaaleissa toisena äänestettävään asiaa, arvioi vaaliasioiden asiantuntija, valtio-opin dosentti Sami Borg.
Valtiollisissa vaaleissa kaksien vaalien päällekkäisyys on aina epäonnistunut.
– Esimerkiksi vuoden 1988 presidentinvaalissa käytettiin samanaikaisesti perinteistä valitsijamiesvaalia sekä suoraa henkilövaalia, ja tällöin hylättyjä ääniä tuli hyvin runsaasti. Toisena esimerkkinä on vuoden 1996 kunta- ja eurovaalit, joiden päällekkäisyydestä seurasi normaalia enemmän hylättyjä ääniä, Borg sanoo.
Kannelmäen kirkkoherra ja vaalitoimikunnan puheenjohtaja Sakari Enrold haluaisikin yksinkertaistaa seurakuntavaaleja.
– Nykyvaali on hankala ja hidas. Sitä suunniteltaessa on ajateltu vain noin 2000 jäsenen suuruista seurakuntaa, jossa äänestysprosentin on arvioitu olevan noin 20. Järjestelmä ei ole riittävän tehokas suurissa seurakunnissa, mikä näkyi jo ennakkoäänestyksen tuloslaskennan venymisessä, Enrold sanoo.
– Jos kirkosta voi erota napin painalluksella, niin eikö vaaleissakin pitäisi voida äänestää postitse tai Internetissä omilla pankkitunnuksilla?
Tilannetta helpottaisi, jos kahdesta äänestyslipukkeesta päästäisiin eroon.
– Paljon yksinkertaisempaa olisi, jos seurakuntalaiset äänestäisivät vain seurakuntaneuvoston ehdokkaita. Valitut seurakuntaneuvostojen jäsenet voisivat sitten itse keskenään valita yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet. Tällainen järjestelmä olisi yksinkertainen ja se muistuttaisi enemmän valtiollisten vaalien käytäntöjä.
Koko maassa seurakuntavaalien äänistä hylättiin noin 11 000. Kaikista annetuista äänistä se on noin 1,9 prosenttia. Luvut ovat pienempiä kuin vuonna 2006, jolloin koko maan tasolla ääniä hylättiin monin paikoin yli viisi prosenttia.
Juhani Huttunen
Jaa tämä artikkeli: