Kaukonäköisesti. Jätkäsaaren laajuus on noin sata hehtaaria. Sen rakennussuunnitelma ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Kirkko Helsingissä suunnittelee rakentavansa varaamalleen tontille vuokratalon, jonka kivijalasta varattaisiin tilat seurakuntatalolle.
Seurakuntayhtymä etsii tiloja Jätkäsaaresta
Jos alueelle kaavailtu ”täyden palvelun” seurakuntakeskus toteutuu, Tuomiokirkkoseurakunta voi luopua Ruoholahden kappelista.
Teksti Salla Korpela
Kuva Esko Jämsä
Jätkäsaareen entiselle satama-alueelle on rakenteilla uusi suuri kaupunginosa. Tällä hetkellä maisemaa hallitsevat kymmenien työmaiden torninosturit.
Sadan hehtaarin alueelle on tulossa kodit noin 20 000 asukkaalle ja noin 6 000 työpaikkaa, hotelleja, ravintoloita, kauppoja, toimistoja ja kaikkea, mitä kaupunkiin kuuluu. Sinne kuuluu luonnollisesti myös seurakunnan toimipiste.
Alueelle haviteltiin aikoinaan omaa kappelia, mutta haaveesta on taloudellisista syistä luovuttu. Tämän hetken tavoitteena on seurakuntakodin konseptilla toimiva tila, samaan tyyliin kuin viereisessä Ruoholahdessa.
Jätkäsaarelaiset ovat Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä. Kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen toteaa, että seurakunnan toimintojen kannalta toimivinta olisi, että Ruoholahden kappelista luovuttaisiin ja Jätkäsaareen tehtäisiin yhteinen, koko Ruoholahti–Jätkäsaari -aluetta palveleva seurakuntakeskus.
– Tarvitsemme tilan, joka palvelee lasten kerhoja, varhaisnuorisotyötä ja aikuistoimintaa, ja jossa on sakraalitila sekä diakoniavastaanotto. Yksi yhtenäinen tila helpottaisi töiden järjestelyä, Poutiainen sanoo.
Suunnitelmia kehitetään Tuomiokirkkoseurakunnan ja kiinteistötoimiston yhteistyöllä.
Ykkösvaihtoehto tilojen hankkimiseksi Jätkäsaaresta on, että seurakunta rakennuttaa kaupungilta varatulle tontille asuinkerrostalon ja sen kivijalkaan tulisi tilat seurakunnalle.
Kerrostalon asunnot annettaisiin vuokralle markkinahintaan ja näin saatavilla varoilla rahoitettaisiin seurakuntatilan kustannuksia.
– Tässä haetaan yhtymän kannalta kokonaistaloudellista ja matalariskistä ratkaisua, toteaa kiinteistöjohtaja Kai Heinonen .
– Kerrostalon kivijalkaan tulevassa tilassa ei ole sellaisia kirkollisia tunnusmerkkejä, etteikö sitä voisi tarpeen vaatiessa käyttää muihinkin tarkoituksiin.
Helsingin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa päätettiin viime viikolla varata 150 000 euroa arkkitehtuurikilpailun järjestämiseen yhdessä naapuritalon rakennuttajan kanssa. Tämä ei vielä merkitse sitoutumista rakennushankkeeseen, mutta on kuitenkin vahva askel siihen suuntaan.
Arkkitehtuurikilpailu ratkeaa vuoden lopussa. Suunnitelmat on tarkoitus saattaa rakennuslupavaiheeseen ensi vuonna, jolloin valtuuston on myös tehtävä lopullinen rakennuttamispäätös. Rakentaminen on aloitettava viimeistään 2015.
Seurakuntien melko mittava kiinteistöomaisuus muodostuu yhtäältä kirkoista ja muista sakraali- ja kulttuurihistoriallisista tiloista, joiden arvo ja merkitys mitataan muilla kuin taloudellisilla kriteereillä.
Niiden ylläpidosta syntyy varsin merkittäviä kustannuksia. Toisaalta seurakunnilla on toimitiloja ja asuntoja, joiden omistamisen mielekkyyttä arvioidaan helpommin taloudellisin perustein.
Huomattava osa asunnoista on vuokrattu seurakuntien työntekijöille työsuhdeasunnoiksi. Kohtuuhintaisen työsuhdeasunnon tarjoaminen on hyvän työnantajan kädenojennus työntekijöille tilanteessa, jossa palkat ovat vaatimattomat ja asuminen kallista.
Vuokraisäntänä toimiminen ei ole seurakuntien ydintoimintaa, mutta markkinahinnalla vuokrattavat asunnot ovat vakaa sijoituskohde, jonka tuotolla rahoitetaan kirkon toimintaa. Yhtymä on samalla osaltaan helpottamassa pääkaupungin kroonista vuokra-asuntopulaa.
Kiristyvän talouden oloissa kiinteistöinvestoinnit herättävät keskustelua. Vähenevät rahat halutaan käyttää seinien ja lattioiden asemesta palkkoihin ja palveluihin. Seurakuntayhtymä on päättänyt vähentää kiinteistöomaisuutta 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Toisaalta uusiin kaupunginosiin tarvitaan seurakunnan tiloja. Niitä varten on varattu mahdollisuus kiinteistökannan lisäämiseen 3 prosentilla. Nykyisen suunnitelman mukaan Keski-Pasilan ja Kalasataman seurakuntatilat hankitaan vuokraamalla kun taas Jätkäsaaren lisäksi Kruunuvuorenrannassa tähdätään tilojen omistamiseen.
Luottamushenkilöiden piirissä on keskusteltu hankkeen riskeistä, hinnasta ja tuotosta.
– Riskien on oltava tarkasti tiedossa ja hankkeen täytyy olla kannattava, jotta investointi voidaan tehdä, toteaa yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila .
Hänen mukaan on hyvä, että kirkko on läsnä myös uusilla asuinalueilla, joten Jätkäsaaren hanke on kannatettava.
– Toivoisin kuitenkin seurakunnallisen kulttuurin kehittyvän myös sellaiseen suuntaan, että ihmiset avaisivat kotiensa ovet ja ottaisivat vastuuta toisistaan omissa ympäristöissään, Raittila visioi.
Jaa tämä artikkeli: