Turvapaikanhakijoiden konttimajoitusta esiteltiin Barona-konserniin kuuluvan Luona Oy:n ylläpitämällä vastaanottokeskuksella Espoon Siikajärvellä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Seurakuntien yhteistyö Luonan kanssa jatkuu kritiikistä huolimatta
Luona Oy:n vastaanottokeskuksia syytetään vakavista rikkomuksista. Seurakunnat aikovat jatkaa yhteistyötä yrityksen kanssa.
Terveydenhuollon henkilöstöä on liian vähän, osalta henkilökunnasta puuttuu asianmukainen koulutus ja vartijat käyttäytyvät aggressiivisesti. Siinä on tiivistetysti Luona Oy:n ongelmat, joita sen entiset työntekijät listasivat Ylen haastattelussa.
Maahanmuuttovirastolla on suositukset sekä henkilöstön määrästä että koulutuksesta. Niitä ei ole kuitenkaan kirjattu lakiin.
Luona pyörittää pääkaupunkiseudulla seitsemää pakolaisten vastaanottokeskusta. Yhtiön takana on kansainvälinen Barona-konserni, jonka liikevaihto on vuosittain noin 160 miljoonaa euroa.
Yhteistyö on ollut hyvää
Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat tehneet yhteistyötä Luonan kanssa. Ja yhteistyö jatkuu Luonaan kohdistuneesta kritiikista huolimatta. Vastaanottokeskuksiin on kerätty vaatteita ja kenkiä sekä välitetty vapaaehtoisia työntekijöitä esimerkiksi suomen kieltä opettamaan.
Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteerin viransijainen Heidi Rautionmaa toivoo, että asiat selvitetään ja toimintatapoja muutetaan, jos siihen on tarvetta.
Myös Vantaan seurakuntayhtymän kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen vakuuttaa, että yhteistyö jatkuu mahdollisista ongelmista huolimatta.
”Uutisissa esiin nousseet asiat eivät ole näkyneet Vantaalla. Meillä on ollut hyvä yhteistyö. Toki uudella toimijalla on ollut paikan hakemista ja käytäntöjen luomista. Olemme olleet hyvin tyytyväisiä kaiken kaikkiaan”, toteaa Korolainen.
Espoossa monikulttuurisuuden työntekijät eivät ole puhuneet Luonan tapauksesta yhdessä. Kansainvälisen työn sihteerin Markus Silvolan mukaan ainakaan hänen puolestaan Luonan toiminta ei näyttäydy sellaisena, että seurakunnat eivät voisi tehdä yrityksen kanssa yhteistyötä.
Täydennystä vapaa-aikaan
Vapaaehtoiset eivät korvaa vastaanottokeskuksissa työntekijöitä. Sen sijaan he keskittyvät vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen.
”Täydennämme parhaimmillaan positiivisella tavalla turvapaikanhakijoiden elämää. Autamme samalla pakolaisia kotoutumaan, aivan kuten teemme työtä sen eteen, ettei ketään suljeta pois yhteiskunnasta”, kertoo Heidi Rautionmaa.
Osa toiminnasta tapahtuu vastaanottokeskuksien ulkopuolella. Esimerkiksi Hämeenkylässä seurakunnalla on oma jalkapallovuoro. Pelaamaan pääsevät sekä suomalaiset että Sokkakujan vastaanottokeskuksen asukkaat.
Lisätty 18.2. Rautionmaan ja Silvolan oikeat tittelit.
Jaa tämä artikkeli: