Kauppakeskuksen säihkeen ja tavarapaljouden keskellä ihminen tarvitsee rakkautta, huomiota ja hyväksyntää. Kuva: Juha Tuomi/Rodeo
Shoppailijat haluavat kirkkoa kauppakeskukseen
Espoon Ison Omenan kappeli, kerhotilat ja pappi ovat löytäneet paikkansa kauppakeskuksen toiminnassa.
Neljän vuoden kokeilukauden jälkeen papin työ Isossa Omenassa muuttunee pysyväksi. Ison Omenan Hiljaisuuden kappeli ja kerhotila Omenan Olohuone avattiin vuonna 2001. Kolmessa vuodessa havaittiin, etteivät Olarin seurakunnan voimat riitä toiminnan kunnolliseen ylläpitämiseen. Espoon yhtymän ja kirkkohallituksen tuella palkattu kauppakeskuspappi aloitti työnsä vuonna 2004.
Kolmen vuoden ajan kauppakeskuspappina toiminut Petteri Kerko on miettinyt kauppakeskuksen roolia ihmisten elämässä. Kauppakeskus on kuin unelmatehdas. Se yrittää ostaa asiakkaittensa aikaa. Keskuksista on tehty mahdollisimman viihtyisiä. Niihin on tuotu elokuvateattereita, kirjastoja, taidelainaamoita ja mikroautoratoja.
– Jos kauppakeskus on uudenlainen kaupunkiympäristö, niin kirkon on raivattava tiensä sinne. Muuten ei ehkä kyetä ymmärtämään ihmisiä, jotka elävät markkinavoimien eivätkä perinteiden velvoittamalla tavalla. Seurakunnan on yritettävä ymmärtää ihmistä kuluttajana. Suuri osa ihmisistä haluaa kuljeskella kauppakeskuksissa ja kokea niiden tarjoamia elämyksiä, Kerko kuvaa kauppakeskustoiminnasta tehdyssä selvityksessä.
Pitäisikö seurakuntien siirtyä kauppakeskuksiin?
Neljästä kokeiluvuodesta tehtiin tutkimus ”Kirkko kauppakeskuksessa”, jonka tulokset tukevat toiminnan jatkamista.
Yksi kyselyyn vastanneista jopa ehdotti, että seurakunnan kannattaisi myydä osa entisistä tiloistaan ja siirtyä kauppakeskuksiin.
Tutkimukseen haastateltiin 400 ihmistä, joissa oli niin asiakkaita, yrittäjiä kuin työntekijöitäkin. Monille haastelluille seurakunnan toiminta kauppakeskuksessa edustaa yhteisöllisyyttä, kohtaamista ja välittämistä.
Kaksi kolmesta vastaajasta oli kuullut kirkon toiminnasta kauppakeskuksessa ja hieman yli puolet kauppakeskuspapista. Hiljaisuuden kappeli oli tuttu kolmelle neljästä.
Parhaiten toiminnan tuntevat naiset ja yli 50-vuotiaat, mutta mielikuvat toiminnasta ovat myönteisiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Nuoret vastaajat toivoivat, että heille olisi enemmän toimintaa, sillä he viettävät muutenkin aikaa kauppakeskuksessa.
Lapsiperheiden arkeen tukea kaipaavat 25–50-vuotiaat. Yli 50-vuotiaat toivovat uusia toimintamuotoja kuten musiikki- ja kahvilatoimintaa.
Ihmisiä käy pitkin päivää
Suomen ensimmäiset kauppakeskuskappelit tehtiin 1990-luvun alkupuolella Oulun lähellä sijaitsevaan Kauppakeskus Zeppeliniin ja Vuosaaren Kauppakeskus Columbukseen.
Zeppelinin Pyhän Matteuksen kappeli on nykyisin ekumeeninen tila hiljentymistä varten.
Columbuksen Katukappelissa päivystävät vapaaehtoiset ja se on auki kello 12–18 muina päivinä paitsi lauantaisin, jolloin päivystäjä on paikalla kello 12–14.
Vuosaaren seurakunnan pastori Marketta Antola vastaa yhdessä pastori Arto Huhdanmäen kanssa katukappelin toiminnasta.
– Vapaaehtoisia päivystäjiä on parikymmentä ja he jakavat päivystysvuorot keskenään. Heitä on koulutettu tehtävään. He voivat myös keskustella ja rukoilla ihmisten kanssa, jos nämä sitä haluavat. He pitävät myös hartaushetken joka tiistai.
– Pappi päivystää kappelissa torstaisin, paitsi kesäaikaan, ja samana iltana kappelissa on iltakirkko. Kerran kuussa perjantai-iltaisin kappelissa on seurat. Niihin saattaa tulla 10–20 henkeä.
Muulloin kävijämäärät eivät ole kovin suuria, mutta ihmisiä tulee kuitenkin tasaisesti pitkin päivää. Suuri osa kävijöistä on iäkkäitä ihmisiä. Kappeli on auki myös kesäaikaan.
Suurin osa päivystäjistä on naisia
Pappi pitää vapaaehtoisten työntekijöiden kanssa kerran kuussa kokouksen. Siinä käydään läpi päivystyksissä esiin tulleita asioita.
– Päivystäjille järjestetään myös retkiä. Vuosi siten he kävivät Lohjalla Raamattukylässä ja ensi syksyksi on suunniteltu matka Porvooseen. Myös Lähetysjuhlille he pääsevät varsin edullisesti, jos haluavat.
Suurin osa päivystäjistä on naisia ja he ovat paikalla pareittain. Miehet päivystävät yksin, koska useimmiten miehen arvovalta riittää rauhoittamaan häiriköt. Jos ei riitä, sitten kutsutaan vartijat.
Marketta Antola kertoo, että alkoholisteille ja mielenterveysongelmaisille tarvittavien palvelujen puute näkyy myös Katukappelissa. Silti työ on mielekästä ja antoisaa.
– Ihailen meidän vapaaehtoisia, jotka jaksavat päivystää ja tarjota kauppakeskuksen kävijöille mahdollisuuden hiljaiseen hetkeen.
Helsingin Itäkeskus kuuluu Vartiokylän seurakuntaan. Pappi päivystää Cafe Fasterissa joka keskiviikko kello 13–14.
– Tärkeintä on, että seurakunta näkyy kauppakeskuksessakin. Vartiokylän kirkko on aivan Itäkeskuksen kupeessa, vain toisella puolen katua, kertoo kappalainen Yrjö Tolvanen.
Jaa tämä artikkeli: