null Sijoittajat satsaavat yhä enemmän eettiseen varainhoitoon

James Giffordin mielestä vastuullinen sijoittaminen on lunastamassa paikkaansa sijoitustoiminnan valtavirrassa. Kuva: Esko Jämsä

James Giffordin mielestä vastuullinen sijoittaminen on lunastamassa paikkaansa sijoitustoiminnan valtavirrassa. Kuva: Esko Jämsä

Sijoittajat satsaavat yhä enemmän eettiseen varainhoitoon

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet lanseerattiin kolme ja puoli vuotta sitten. Menestys on yllättänyt toimitusjohtaja James Giffordin, joka vieraili viime viikolla kirkon keskusrahaston kutsusta.

Talouden taantuma ei ole vähentänyt kiinnostusta vastuulliseen sijoittamiseen. Päinvastoin, väittää YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjelman toimitusjohtaja James Gifford.

– Periaatteet lanseerattiin huhtikuussa 2006. Nyt meillä on lähes 600 allekirjoittajaa, jotka hallinnoivat noin 18 000 miljardin dollarin varoja. Se merkitsee jopa 20 prosenttia siitä varallisuudesta, joka liikkuu globaaleilla sijoitusmarkkinoilla.

Vastuulliseen sijoittamiseen sidotut varat eivät ole kutistuneet edes taantuman aikana, vaikka osakkeiden hinnat ovat romahtaneet 30–40 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana allekirjoittaneiden joukkoon on liittynyt suuria omaisuudenhoitajia, kuten BlackRock ja UBS.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet (The UN Principles for Responsible Investment, UN PRI) syntyivät YK:n ympäristöohjelman talousaloitteen UNEP FI:n ja taloudellisen sektorin yhteistyönä.

– Yritys, jossa ympäristöasiat ja sosiaalisen vastuun kysymykset on hoidettu hyvin ja jonka johtamiskäytännöt ovat kunnossa, menestyy todennäköisesti myös taloudellisesti hyvin – on siis hyvä kohde sijoittajille. Yhteiskunnan ja sijoittajien tavoitteet tukevat toisiaan, kuvaa Gifford UN PRI:n taustafilosofiaa.

Kirkon seurannassa Stora Enso, Freeport ja Chevron

Omistajapolitiikan laatimisen myötä kirkon keskusrahasto on aktivoitunut omistajana. Viime vuonna keskusrahastoa sijoitusasioissa ohjaava vastuullisen sijoittamisen neuvottelukunta seurasi tarkemmin muun muassa Stora Ensoa, jonka edustaja kutsuttiin neuvottelukunnan kokoukseen valaisemaan yhtiön saneerausohjelman taustoja ja tavoitteita.

Ulkomaisten yhtiöiden kohdalla keskusrahastoa palvelee ulkopuolinen asiantuntija, joka tutkii yritysten tekemisiä sijoittajien puolesta. Kukin sijoittaja päättää tapaus kerrallaan, mihin vaikuttamisprosessiin lähtee mukaan.
Viime vuonna keskusrahasto oli mukana kahdessa ympäristökysymyksiin liittyvässä tapauksessa. Yhdysvaltalaisen kaivosjätin Freeportin todettiin rikkoneen ympäristömääräyksiä Länsi-Papualla. Sijoittajien kiinnitettyä huomiota asiaan Freeport alkoi kehittää käytäntöjään niin, että se ei enää ole aktiivisessa seurannassa. Kokonaan seurantaa ei ole lopetettu.

Öljy-yhtiö Chevronin antamat tiedot siitä, miten se pyrkii vähentämään Ecuadorissa aiheuttamiaan ympäristö- ja terveysongelmia eivät sen sijaan ole sijoittajia tyydyttäneet, ja keskusrahaston mukaan jatkotoimenpiteitä pohditaan parhaillaan.

Aktiivinen omistaja vaikuttaa yrityksiin

Vastuullista sijoittamista toteutettiin pitkään lähinnä karsimalla epäeettisiä toimialoja ja yrityksiä pois sijoitussalkusta. Nykyisin hyödynnetään myös positiivista arvottamista eli sijoituskohteiksi valitaan mahdollisimman vastuullisesti toimivia yrityksiä. Uusinta uutta on aktiivinen vaikuttaminen sijoituskohteiden toimintaan.

– Avainsana on omistaminen, ei kaupankäynti osakkeilla. Erityisesti vastuullinen omistaja pyrkii vaikuttamaan omistamansa yrityksen toimintaan, ja tämän toimintamuodon edistämisessä UN PRI:lla on keskeinen rooli, uskoo Gifford.

Sijoittajat ovat kuitenkin varsin varovaisia toimissaan. Vain harvoin näemme raflaavia yhtiökokousäänestyksiä tai kuulemme suurten osakkeenomistajien lähettämistä ”myllykirjeistä”. Siksi UN PRI on perustanut periaatteiden allekirjoittajille verkkopohjaisen yhteistyöfoorumin. James Gifford pitää tätä Engagement Clearinghousea yhtenä UN PRI:n merkittävimmistä saavutuksista:
– Sen lisäksi, että Clearinghouse antaa mahdollisuuden kehittää yhteisiä aloitteita, se on paikka kokemusten vaihdolle. Sijoittajat ja muut alan toimijat oppivat hyviä käytäntöjä toisiltaan.

Eläkerahastot vetävät muita mukaansa

Kirkon keskusrahasto allekirjoitti vastuullisen sijoittamisen periaatteet keväällä 2008. Muut suomalaiset allekirjoittajat ovat pääasiassa eläkerahastoja, pankeista allekirjoittajana on vain Nordea. Miten saisimme varainhoitajia enemmän mukaan?

– UN PRI työskentelee ennen kaikkea omistajien kanssa, siis esimerkiksi eläkerahastojen. Niiden tehtävänä on kannustaa varainhoitajiaan mukaan kysymällä esimerkiksi sitä, onko organisaatiolla vastuullisen sijoittamisen politiikka ja keinot politiikan toteuttamiseksi.

– Vähitellen vastuullisen sijoittamisen politiikka ja UN PRI:n allekirjoittaminen kannattaa lisätä osaksi varainhoitajien kilpailutusta, Gifford kehottaa.

Jaa tämä artikkeli: