Käsistään kätevä. Pia Ketolan puikoista on syntynyt lapasten lisäksi muun muassa huovutetuilla kukilla ja lehdillä koristeltu neule.
Silmukoita menetetyiltä mailta
Kyllä bloggaaja toisen bloggaajan löytää – varsinkin jos kiinnostuksenkohde on yhteinen. Kiinnostus menetetyn Karjalan alueen käsityömalleihin yhdisti viisi eri puolilla asuvaa käsityönharrastajaa ja tuloksena syntyi kirja Sukupolvien silmukat.
”’Älä tyrmää heti’, aloitti Leena Kokko minulle lähettämänsä sähköpostiviestin. Hän tiesi blogini perusteella, että keräsin malleja Hiitolasta, äitini synnyinpitäjästä. Leena ehdotti, että jospa kokoaisimme rajan takaisen Karjalan lapas- ja sukkamalleja kirjaksi”, kertoo Pia Ketola.
Mukaan joukkoon liittyivät Eija Bukowski, Anne Bäcklund ja Sari Suuronen ja mylly pyörähti käyntiin.
”Kukin etsi tahollaan malleja museoista ja arkistoista. Malleja löydettiin myös kirjojen kuvista ja saatiin joiltakin yksityisiltäkin”, kertoo Ketola.
Sukupolvien silmukat sisältää yli 40 kansanomaista sukka- ja lapasmallia 1700-luvulta 1940-luvulle, ohjeiden ja värikuvien kera.
”Prosessin aikana vaihdeltiin sähköposteja, käytiin videoneuvotteluita ja tavattiinkin. Kun mallit oli kerätty, äänestettiin, mitä otetaan ja sitten jokainen sai valita, mitä haluaisi tehdä. Tekemistä riitti runsaasti kaikille!”
Neulemallin tekeminen vanhan, ehkä epäselvänkin kuvan perusteella ei käy käden käänteessä. Pitää kokeilla ja sovittaa mallit nykylangoille. Ja tietysti neuloa, jotta tietää, että malli toimii.
Tavoitteena oli painettu kirja, mutta kellään ei ollut kokemusta kustannusalasta eikä kukaan ollut käsityön ammattilainen. Se ei tahtia haitannut.
”Tuumittiin, että ensin täytyy tehdä pohjatyötä: miettiä mallit ja teemat ja neuloa riittävästi mallipareja. Viisi kuukautta siinä meni. Sen jälkeen listattiin, minkä kustantamoiden ovia alettaisiin kolkutella. Maahenki oli listallamme ensimmäisenä ja niin onnekkaasti kävi, että Maahengestä kerrottiin, että kirjaideamme sopii kustannusohjelmaan.”
Työ ei loppunut sopimukseen, sillä kaikki valitut mallit oli neulottava ja ohjeet testattava. Tahti oli rivakka, sillä puolisentoista vuotta idean ilmaan heittämisestä kirja tuli painosta viime kesäkuussa.
Uusi perinnekäsityökirja kutkuttaa muitakin kuin karjalaislähtöisiä käden taitojen harrastajia, sillä siltä alalta käsityökirjoja ilmestyy hyvin harvoin.
”Ehkä Eeva Haaviston ja Mary Oljen perinne on niin vahva, että heidän tontilleen on vaikea mennä”, tuumii Ketola.
Kirjasta riittää Ketolalle itselleenkin neulottavaksi vielä monta lapas- ja sukkaparia.
”Tilauksesta en neulo, neulon vain lahjaksi. Niinpä lähipiiri tietääkin odottaa minun lahjakääröistäni jotain pehmeää.”
Jaa tämä artikkeli: