Rhett Butler tunnisti Scarlettissa itsensä kaltaisen taistelijan.
Sinun syliisi, Rhett!
Ensi sunnuntaina voi kotisohvalla kääriytyä vällyihin ja päästää tunteet valloilleen.
Silloin esitetään Teeman Kino Klassiko -sarjassa kaikkien aikojen kuuluisin ja menestynein elokuva Tuulen viemää. Se keräsi aikoinaan ennätykselliset kahdeksan Oscaria ja lienee koko elokuvahistorian suurin yleisömenestys.
Elokuvan pohjana on Margaret Mitchellin Pulitzer-palkinnon vuonna 1937 saanut romaani Tuulen viemää. Se ilmestyi kesäkuussa 1936, ja lokakuuhun mennessä kirjaa oli myyty jo 10 miljoonaa kappaletta. Sen arvioidaan nykyisin olevan Raamatun jälkeen maailman toiseksi myydyin kirja.
Hollywood-tuottaja David O. Selznick osti kirjan filmausoikeudet 50 000 dollarilla. Se oli silloin hyvin paljon rahaa. Elokuvan teko oli kaoottista. Ohjaajat, kuvaajat, käsikirjoittajat ja teknikot vaihtuivat, ja näyttelijöiden valinnoissa oli ongelmia. Vastahakoinen Clark Gable oli selviö Rhettin osaan, mutta Scarlettiksi oli naisnäyttelijöiden keskuudessa tungosta. Elokuvaa oli filmattu jo pitkälle, kun sankarittareksi valittiin englantilainen Vivien Leigh.
Tuulen viemää on monimutkainen rakkaustarina Amerikan sisällissodan (1861–1865) ajoilta. Sota käytiin unionin eli pohjoisvaltioiden ja konfederaation eli etelävaltioiden välillä. Tärkein yksittäinen syy sotaan oli orjuus, mutta sitä merkittävämpi oli etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien erilaisuus ja keskinäiset eturistiriidat. Etelä halusi myydä puuvillansa Eurooppaan, mutta pohjoisen teollisuus halusi jalostaa sen ensin omissa tehtaissaan. Etelä tuotti siis raaka-aineita, ja pohjoinen rikastui niitä jalostamalla.
Etelä hävisi sodan, ja sen myötä katosi Tuulen viemää -elokuvassa ja kirjassa tunteikkaasti haikailtu elämänmuoto, jossa mustat elivät onnellisina isäntiensä hallussa, puuvillapellon lainehtivat, grillijuhlien tuoksut leijuivat kartanoiden pihoilla illan viileydessä, ja kaunottaret flirttailivat varjoisilla terasseilla ehdottoman siveellisten kosijoiden keskellä.
Margaret Mitchell oli toki myös kriittinen etelän yhteiskuntaoloja kohtaan, eikä vähiten sillä, että hänen sankarittarensa irlantilaissyntyinen Scarlett O’Hara oli ajanmerkkejä tajuamaton, tietämätön ja itsekeskeinen hupakko, joka toimi ensin ja ajatteli sitten.
Scarlettin hahmo on merkinnyt monille kuitenkin myös esikuvaa elämässä selviämisestä. Scarlettilla on rohkeutta heittäytyä liike-elämään. Hän menettää monta kertaa paljon, mutta putoaa aina jaloilleen. Hän menee naimisiin ja jää leskeksi, mutta tuota pikaa pää kohoaa ja jalka naputtaa tanssin tahtiin. Hän haikailee suurta rakkauttaan Ashley Wilkesiä (Lesley Howard) ja tajuaa liian myöhään, ketä oikeasti rakastaa.
Scarlettin selviämistä helpottaa toistuvasti hurmaava Rhett Butler, joka kiiruhtaa tarvittaessa paikalle ja ratkoo käytännön ongelmia ideologisten saarnojen asemasta. Ja lukijoita kiukuttaa jatkuvasti, mikä tyhmyri Scarlett rakkaudessaan on.
Kun Tuulen viemää päättyy, lausutaan tutut kuolemattomat repliikit: ”Totta puhuen armaani, en välitä hittojakaan”, Rhett ilmoittaa kävellessään ulos Scarlettin elämästä. Tämä taas ponnistaa pystyyn ja vannoo ”huomenna on taas uusi päivä”.
Yhä uudelleen lukijat ovat jääneet kaipaamaan Rhettin ja Scarlettin sovintoa. Tarina jää avoimeksi – huomenna on uusi päivä.
Tuulen viemää YLE Teema su 8.2. klo 18.Donald McCaig’n Rhett ilmestyi suomeksi viime vuonna. Siinä kerrotaan Tuulen viemää -kirjan tapahtumat Rhett Butlerin kannalta ja kyllä – he saavat toisensa.
Jaa tämä artikkeli: