Sinun yhteisösi
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on yksi Espoon seurakuntien painopisteitä kuluvana vuonna. Samanlaisia kaikuja kuuluu muualtakin. Seurakunnan jäsenille halutaan tarjota mielekkäitä tehtäviä kirkon työssä, ja heidän panostaan myös tarvitaan. Jos hyvin käy, samalla syntyy yhteisyyttä ja osallisuutta.
Tutkimusten perusteella suuntauksella on hyvä pohja. Suomalaiset pitävät vapaaehtoistoimintaa tärkeänä ja merkityksellisenä. Joka toinen suomalainen on valmis toimimaan vapaaehtoisena, ja suuri osa toimii jo nyt erilaisissa tehtävissä.
Vapaaehtoistoiminta on kirkolle tärkeää siksi, että auttavia käsiä ei ole koskaan liikaa ja vapaaehtoisia toimijoita tarvitaan. Vaikkapa lähimmäispalvelussa mielekkyys tulee toiminnasta itsestään: on lupa auttaa ja toisen ilo tai hälventynyt huoli palkitsee. Näissä tehtävissä toimivat ovat kirkon sanoman ytimessä, rakkauden asialla.
Seurakuntien vapaaehtoistoiminnassa on kyse myös seurakuntalaisten asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista omassa yhteisössään. Seurakuntalaisilla täytyy olla tilaa ja keinoja kantaa vastuuta, toimia yhteiseksi hyväksi ja kehittää kirkkoa eteenpäin.
Meillä on vauras, verovaroin toimiva kirkko, jolla on laaja työntekijäkunta. Seurakunta tarjoaa jäsenilleen valmiina monia sellaisia asioita, jotka monessa muussa kirkossa ovat seurakuntalaisten vastuulla. Ammattitaitoinen henkilökunta on siunaus – mutta se ei saa tulla toimivan yhteisöllisyyden esteeksi. Kirkko ei ole mikään työntekijöiden joukko, vaan muodostuu meistä seurakunnan jäsenistä. Hajanaisenakin olemme yhteisö nimeltä seurakunta.
Hyvä esimerkki vastuunkannosta ja osallisuudesta on yhteisvastuukeräys Espoonlahden seurakunnassa. Suurista kaupunkiseurakunnista Espoonlahden keräystulos on Suomen toiseksi paras. Tämä ei olisi totta ilman merkittävää vapaaehtoisten joukkoa, jotka suunnittelevat ja toteuttavat, käyttävät verkostojaan ja antavat aikaansa. Samalla he rakentavat paitsi seurakuntaa, myös oman asuinalueensa yhteisöä.
Yhteisvastuukeräyksessä kohtaa kaksi vapaaehtoistoiminnan erilaista ulottuvuutta. Keräys tarjoaa tilaisuuden yksittäiseen osallistumiseen. Voit olla mukana kerran, silloin kuin se aikatauluihisi sopii. Toisaalta se tarjoaa myös mahdollisuuden pitempiaikaiseen sitoutumiseen ja sosiaaliseen yhdessäoloon. Sen kautta voi vaikka kotiutua kotiseurakuntaansa.
Jos sinä saisit päättää, millaista olisi seurakunnan toiminta? Miten autettaisiin nälkäistä tai asunnotonta, mistä koituisi paras ilo lapsiperheiden arkeen? Millaisia muotoja etsisimme rukoukseen ja jumalanpalvelukseen?
Kysymys ei ole hypoteettinen, vaan sen voi ottaa todesta. Näin katsotaan maailmaa, kun puhe vapaaehtoistoiminnan merkityksestä on arkea eikä juhlapuheita.
Urpu Sarlin
päätoimittaja
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: