Sisäinen viisaus tekee kauppansa
Navajo-parannusta. Suomalaiset pitävät terveyttä tärkeimpänä arvona. Vaihtoehtohoidot tarjoavat uusia tapoja vaalia myös omaa hengellisyyttä. Kuva on Minä olen -messuilta vuodelta 2010.

Navajo-parannusta. Suomalaiset pitävät terveyttä tärkeimpänä arvona. Vaihtoehtohoidot tarjoavat uusia tapoja vaalia myös omaa hengellisyyttä. Kuva on Minä olen -messuilta vuodelta 2010.

Sisäinen viisaus tekee kauppansa

Oma terveys on tutkimusten mukaan suomalaisten nouseva arvo. Uusissa hyvinvointiyrityksissä etsitään terveyden lähdettä sisältäpäin.

Teksti Salla Ranta
Kuva Matti Karppinen

Valkoisilla lautalattioilla on räsymattoja. Tee höyryää, kynttilät ja ruutuikkunat tuovat talvista valoa kolmeen avaraan saliin. Katosta roikkuu riippumattoja, joita käytetään Areal-joogassa.

– Monet asiakkaamme etsivät elämäänsä rauhaa tai uutta suuntaa. He hakevat myös samanhenkistä seuraa. Me tarjoamme paikan, jossa voi kysyä henkisiä kysymyksiä ja oivaltaa oman sisäisen viisautensa, kuvailee visionäärinen johtaja Laura Janger-Laito yrityksensä asiakkaita.

Noin vuosi sitten perustettu hyvinvointikeskus Hima Happiness toimii Helsingin keskustassa. Sen tarjontaan kuuluu erilaisia joogalajeja, henkistä valmennusta ja erilaisia energiahoitoja kuten näkijän konsultaatiota.

Energiahoidoissa Janger-Laition mukaan hoidetaan kehon ympärillä olevaa energeettistä auraa.

– Hoitaja on yhteydessä ykseyteen, tietoon, joka on ympärillämme ja välittää asioita. Intuition avulla sydämen alueella voidaan tavoittaa helposti ei-lokaalista tietoa, hän kuvailee.

Nopeasti kasvavalle hyvinvointialalle on syntynyt uusi yritysmuoto: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskukset, joissa pidetään joogatunteja, vaihtoehtohoitoja ja valmennusta. Avainsana on kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Uskontontotieteessä ilmiötä on seurattu vuosia mielenkiinnolla. Yritysten syntyminen liittyy tutkijoiden silmissä uushenkisyyteen, mutta myös laajemmin arvomaailman muutokseen.

– Hyvinvointi- ja terveyspuhe on laajasti ottaen läpäissyt koko yhteiskunnan. Siinä painotetaan ihmisen omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Suomalaisissa arvotutkimuksissa näkyy nyt ykkösenä oma terveys, toteaa uskontotieteilijä Kimmo Ketola.

Tutkijan mukaan vaihtoehtokulttuureissakin vahvojen yhteisöjen tilalle on tullut ajatus vahvasta yksilöstä.

– Kun vielä 80-luvulla joogaliikkeeseen liittyivät yhteiskunnallinen idealismi ja rauhanaate, nykyisin siinä on kyse yksilön hyvinvoinnista. Uushenkisyyden perusajatus on, että elämän tarkoitus on pyrkimys tuoda esiin oma ainutlaatuinen yksilöllisyys. Se tukee hyvin kulutuskulttuuria, jossa itseä toteutetaan kulutusvalintojen kautta, Ketola pohtii.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia tavoittelevan uushenkisyyden taustalla on positiivinen ihmiskuva. Hyvinvoinnin lähde on ihmisen sisällä.

– Uushenkinen suuntaus on omaksunut humanistisen psykologian ihmiskuvan. Muun muassa 1800-luvulla syntynyt The New Thought -liike korosti mielen kykyjä parantaa sairauksia, uushenkisyyttä ja New Agea tutkinut uskontotieteilijä Jussi Sohlberg sanoo.

Vaihtoehtohoitojen ja niiden ympärillä elävän monimuotoisen henkisen suuntauksen on ajateltu kilpailevan sekä perinteisen psykoterapian ja lääketieteellisten selitysmallien että perinteisen uskonnollisuuden kanssa.

Joogaa, valmennusta ja energiahoitoja kuvaillaan usein hengellisiksi tai henkisiksi. Myös sisäisestä jumaluudesta puhutaan.

– Uushenkisyyteen kuuluu hengellisen ja uskonnollisen erottaminen. Uskonto saatetaan nähdä ulkoisen auktoriteetin varassa olemiseksi, kun taas henkisyys mielletään sisäiseksi ja alkuperäiseksi, Kimmo Ketola luonnehtii.

Vaihtoehtohoitojen suosion kasvua on selitetty myös yhteiskunnan pirstaloitumisella, ihmisen välineellistymisellä ja yksinäisyyden lisääntymisellä.

– Mielen ja ruumiin yhteyttä korostavien lajien suosion nousu on merkki siitä, että ihmisissä on hengellisyyden tarve. Hengellisyyskin asuu ruumiissa, japanilaisen kehon- ja mielenhuoltomenetelmä shindon ohjaaja Auli Iikkanen sanoo. Hän perusti oman ryhmätunteja tarjoavan yrityksensä noin vuosi sitten.

– Moni kokee läsnäolon, kohtaamisen, kosketuksen ja myötätunnon puutetta elämässään, hän kuvaa.

Uushenkisyyden haastetta olisi Kimmo Ketolan mukaan hyvä miettiä kirkossa.

– Me luterilaiset olemme vähän huonoja kokemuksellisuudessa. Mutta spiritualiteetin suhteen voisimme vähän katsoa peiliinkin, hän sanoo.

Ketolan mukaan kristillinen hengellisyys on luonteeltaan yhteisöllistä ja toteutuu aina suhteessa lähimmäiseen. Sitä olisi syytä korostaa enemmän.

– Vanhassa katekismuksessa sanottiin, että olemme pelastettuja palvelemaan. Yhteiskunnassa vastuu epäonnistumisesta lankeaa yhä enemmän yksilöille. Puhe kollektiivisesta vastuusta on yhä vaikeampaa.

– Kristillisellä etiikalla olisi edellytyksiä kohdistaa huomiota epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin yksilön virheiden sijaan. Voisiko kristilliseltä pohjalta ehdottaa, että omaan pelastukseen ei tarvitse satsata niin paljon, sillä sen suhteen kaikki on jo tehty? Ketola pohtii.

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city