Ensikertalainen kokee energiahoidot rentouttavaksi. Kuva Minä Olen -messuilta Espoon Dipolissa 15. helmikuuta 2010.
Sisäinen viisaus tekee kauppansa
Oma terveys on tutkimusten mukaan nouseva arvo. Uusi hyvinvointibisnes etsii terveyden lähdettä sisältäpäin.
Valkoisilla lautalattioilla on räsymattoja. Tee höyryää, kynttilät ja ruutuikkunat tuovat kolmeen avaraan saliin talvista valoa. Katosta roikkuu riippumattoja, joita käytetään Areal-joogassa.
”Tänne tulevat ihmiset etsivät elämäänsä rauhaa tai uutta suuntaa. He hakevat myös samanhenkistä seuraa. Me tarjoamme paikan, jossa voi kysyä henkisiä kysymyksiä ja oivaltaa oman sisäisen viisautensa”, visionäärinen johtaja Laura Janger-Laito kuvailee yrityksensä asiakkaita.
”Monilla on jokin ihmissuhteeseen, työelämään tai menetyksiin liittyvä kriisi meneillään tai takana”, lisää toimitusjohtaja Keiju Vihreäsalo.
Noin vuosi sitten perustettu hyvinvointikeskus ja joogasali Hima Happiness toimii Helsingin keskustassa. Yritys tarjoaa asiakkailleen erilaisia joogalajeja, henkisen valmennuksen kursseja ja erityyppisiä energiahoitoja, kuten näkijän konsultaatiota.
Energiahoidoissa hoidetaan Janger-Laition mukaan kehon ympärillä olevaa energeettistä auraa.
”Hoitaja on yhteydessä ykseyteen, tietoon, joka on ympärillämme ja välittää asioita. Intuition avulla sydämen alueella voidaan tavoittaa helposti ei-lokaalista tietoa”, hän kuvailee.
Nopeasti kasvavalle hyvinvointialalle on syntynyt uusi yritysmuoto: kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskukset, joissa tarjotaan joogatunteja, vaihtoehtohoitoja sekä valmennusta.
Yritykset järjestävät usein myös ravintoseminaareja esimerkiksi raakaravinnosta, kivikautisesta ruokavaliosta ja superruoasta. Avainsana on kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Uskontotieteilijät ovat seuranneet ilmiötä mielenkiinnolla jo vuosien ajan. Tutkijoiden silmissä yritysten syntyminen liittyy uushenkisyyteen, mutta myös laajemmin arvomaailman muutokseen.
”Hyvinvointi- ja terveyspuhe on läpäissyt koko yhteiskunnan. Siinä painotetaan ihmisen omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Suomalaisissa arvotutkimuksissa näkyy nyt ykkösenä oma terveys”, toteaa uskontotieteilijä Kimmo Ketola.
Tutkijan mukaan vaihtoehtokulttuureissakin vahvojen yhteisöjen tilalle on tullut ajatus vahvasta yksilöstä.
”Kun vielä 80-luvulla joogaliikkeeseen liittyivät yhteiskunnallinen idealismi ja rauhanaate, nykyisin siinä on kyse yksilön hyvinvoinnista. Uushenkisyydessä vallitseva perusajatus on, että elämän tarkoitus on pyrkimys tuoda esiin oma ainutlaatuinen yksilöllisyys. Se tukee hyvin kulutuskulttuurin perusideaa, jossa jokainen toteuttaa itseään kulutusvalintojen kautta”, Ketola pohtii.
Hyvinvoinnin lähde on uushenkisyydessä ihmisen sisällä. Sitä voidaan auttaa erilaisin menetelmin, kuten oikean hengityksen, ravinnon, joogan ja hoitojen avulla. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tavoittelevan henkisen virtauksen taustalla on positiivinen ihmiskuva.
”Uushenkinen suuntaus on omaksunut humanistisen psykologian ihmiskuvan. Muun muassa 1800-luvulla syntynyt The New Thought -liike korosti mielen voimaa ja kykyjä parantaa sairauksia”, uushenkisyyttä ja New Agea tutkinut uskontotieteilijä Jussi Sohlberg sanoo.
Vaihtoehtohoitojen ja niiden ympärillä elävän monimuotoisen uushenkisen suuntauksen on ajateltu kilpailevan sekä psykoterapian ja lääketieteellisten selitysmallien että perinteisen uskonnollisuuden kanssa.
Joogaa, valmennusta ja energiahoitoja luonnehditaan alalla usein hengelliseksi, henkiseksi tai spirituaaliseksi. Myös sisäisestä jumaluudesta puhutaan, mutta uskonnollisuus kiistetään.
”Uushenkisyyteen kuuluu hengellisen ja uskonnollisen erottaminen toisistaan. Uskonto saatetaan nähdä ulkopuolelta annettuna, ulkoisen auktoriteetin varassa olemisena, kun taas henkisyys mielletään sisäiseksi ja alkuperäiseksi”, Ketola luonnehtii.
Vaihtoehtohoitojen suosion kasvua on selitetty myös yhteiskunnan pirstaloitumisella, ihmisen välineellistymisellä ja yksinäisyyden lisääntymisellä.
”Mielen ja ruumiin yhteyttä korostavien lajien suosion nousu on merkki siitä, että ihmisissä on hengellisyyden tarve. Hengellisyyskin asuu ruumiissa”, japanilaisen kehon- ja mielenhuoltomenetelmä shindon ohjaaja Auli Iikkanen sanoo. Hän perusti oman ryhmätunteja tarjoavan yrityksensä noin vuosi sitten.
”Moni kokee elämässään läsnäolon, kohtaamisen, kosketuksen ja myötätunnon puutetta”, Iikkanen toteaa.
Luterilaiset ovat Kimmo Ketolan mukaan perinteisesti ”vähän huonoja” kokemuksellisuudessa. Kristillinen hengellisyys on luonteeltaan yhteisöllistä ja toteutuu aina suhteessa lähimmäiseen. Kirkon vanhan katekismuksenkin mukaan kristityt on pelastettu palvelemaan.
Ketolan mukaan kirkossa olisi aihetta ”katsoa vähän peiliinkin” ja korostaa spiritualiteetin eettistä puolta nykyistä enemmän.
”Vastuu epäonnistumisesta lankeaa yhteiskunnassa yhä useammin yksilöille, ja puhe yhteisestä vastuusta on yhä vaikeampaa. Kristillisellä etiikalla saattaisi olla voimaa kohdistaa huomiota epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin yksilön virheiden sijaan”, Ketola ehdottaa.
”Voisimmeko ehdottaa kristilliseltä pohjalta, että omaan pelastukseen ei tarvitse satsata niin paljon, sillä sen suhteen kaikki on jo tehty?”
Jaa tämä artikkeli: