Sisäministeri Räsänen: Usko saa näkyä ja kuulua
Kaikilla henkilöillä on YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ilmaistu ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus.

Kaikilla henkilöillä on YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ilmaistu ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus.

Sisäministeri Räsänen: Usko saa näkyä ja kuulua

Suomessa on tällä hetkellä lähes 90 rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa, jotka edustavat laajasti maailman eri uskontoja.

Teksti Heidi Rautionmaa
Kuva Sirpa Päivinen

Uskonnonvapaustilanne on sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan Suomessa suhteellisen hyvä. Eri uskontokunnille tulee Räsäsen mukaan antaa tilaa yhteiskunnassa. Samalla tulisi miettiä, kuinka säilyttää oma perinne elinvoimaisena muutosten keskellä.

– Toivon, että Suomesta ei ole kehittymässä yhteiskuntaa, jossa usko on tabu ja jossa merkit uskonnon vaikutuksista yhteiskunnassamme pyritään kätkemään. Omasta uskosta ja arvoista on voitava puhua avoimesti.

Päivi Räsänen avasi 15.5. Etnisten suhteiden foorumin Helsingin Paasitornissa. Tilaisuuden järjesti Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO).

Räsänen muistutti, että vapaus uskoa sekä ilmaista ja harjoittaa uskoaan on perustava ihmisoikeus, joka turvataan esimerkiksi YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa.

– Julkisuudessa esitetään usein vaatimus uskonnollisesta neutraaliudesta, siitä, että yhteiskunnan julkisivu pitäisi ikään kuin siivota puhtaaksi kaikesta uskontoon viittaavasta. Vaatimus esitetään yleensä uskonnonvapauden nimissä.  Oikeus olla uskomatta ei kuitenkaan tarkoita, että muiden myönteistä uskonnonvapautta rajoitettaisiin. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden tunnustaa uskoaan ja harjoittaa sitä, Päivi Räsänen muistutti.

 

Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on tänä vuonna teemanaan uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. Neuvottelukunnan sihteerin Nina Suorsan mukaan vuoden aikana on tarkoitus listata viranomaisten tietoa seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen työstä, jota ne tekevät maahanmuuttajien parissa.

Seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöiden rooli onnistuneessa kotouttamisessa onkin tunnustettu myös hallituksen Maahanmuutto 2020 -strategiassa, jossa uskonnolliset yhteisöt mainitaan tärkeinä maahanmuuttajien osallisuutta lisäävinä yhteisöinä.

Valtionneuvoston kotouttamisohjelmaan on kirjattu tavoite, jossa pyritään tunnistamaan uskonnollisten yhteisöjen rooli maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet ovat lainsäädäntömme mukaan viranomaisten vastuulla.

 

Sisäministeri Päivi Räsänen huomautti, että viranomaistyö voi tasapuolisuudessaan kuitenkin jäädä etäälle, sillä kotoutumista edesauttavaa yhteisöllisyyttä on vaikea luoda viranomaistyönä.

– Monikulttuuristen haasteiden kohtaamisessa kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien toiminta on avainasemassa. Ruohonjuuritasolla tehtävä työ on arvokkainta mahdollista työtä. Se mahdollistaa ihmisten välisen ymmärryksen kasvamista sekä vuoropuhelua eri uskontokuntien välillä, Räsänen sanoo.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Sen tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Etnisten suhteiden neuvottelukunta koostuu valtakunnallisesta neuvottelukunnasta ja seitsemästä alueellisesta neuvottelukunnasta eri puolella Suomea.

Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii Uskonnollinen ja kulttuurinen vuoropuhelu -työryhmä, missä eri uskontokuntien edustajat ja valtiovalta miettivät yhdessä keinoja edistää rakentavaa keskustelua ja hyviä etnisiä suhteita eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä.

Jaa tämä artikkeli: