Sitkeät sissit
Teksti Saila Keskiaho
Kuva Esko Jämsä
Kivisestä tapulista puskee urhea koivu.
– Täällä kasvaa kulosammalta, tuolla taas nyylähaarikkoa, luonto-opas Erkki Makkonen tunnistaa Tuomiokirkon portaiden tasanteella.
Portaikko on ensimmäinen kohde Makkosen ensi viikon torstaina vetämällä kasvivaelluksella.
Reitti kulkee Kruununhaan ja sataman kautta Uspenskin katedraalin mäelle.
Vaellus on osa Helsingin 200-vuotisjuhlia. Kun kaupunki perustettiin, se näytti tyystin toiselta kuin nykyisin. Kaikilla oli kotieläimiä, kasvimaa ja ulkohuussi.
Sataman ja armeijan mukana kulkeutui vieraslajikkeita kaukomailta.
– Tuuli, ihmiset, kissat ja koirat levittävät siemeniä mukanaan, Makkonen kertoo.
Tuomiokirkon portailla on tavattu aprikoosia, omenaa ja kirsikkaa. Toriherkkujen siemenet ovat alkaneet itää kivenkoloissakin.
– Portailla kasvaa paljon saaristokasveja. Paikka muistuttaa paahteisia luotoja. Linnut lannoittavat kasveja ja yölliseen aikaan myös ihmiset.
Erkki Makkonen kuittaa urbaanilegendaksi väittämän, jonka mukaan portailta löytyisi yli 40 kasvilajia. Portaat uusittiin viitisen vuotta sitten. Uudistuksen myötä hävisi paljon kasvustoa.
– Talonmiehen ja kaupunkiluonnon intressit eivät aina kohtaa, Makkonen luonnehtii.
Kaupunkikasvit ovat kääpiökoostaan huolimatta kovia luita. Niiden pitää kestää kuumuutta ja kuivuutta. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa niiden elämään: kukinta aikaistuu ja kasvusto rehevöityy.
Ihmistä kasvit eivät kaipaa.
– Jos ihmiset lähtisivät Helsingistä, 50 vuoden jälkeen täällä alkaisi olla melko erinäköistä. Talot rupeaisivat murenemaan orgaanisten happojen syövyttäminä. Sadan vuoden päästä keskusta olisi metsittynyt.
Makkosen mielestä on upeaa, että Helsingissä on monimuotoinen, hallitsematon kaupunkiluonto.
– Ihminen ei voi suunnitella kaikkea, vaan luonto elää omaa elämäänsä.
Kasvivaellus Tuomiokirkolta Uspenskin katedraalille torstaina 19.7 kello 18-20. Vaellus alkaa Senaatintorilta,
Aleksanteri I:n patsaalta.
Jaa tämä artikkeli: