Siunausta
Tiellä. Hän suostui ihmisen osaan.

Tiellä. Hän suostui ihmisen osaan.

Siunausta

Katson silmiin vanhaa ystävää. En haluaisi menettää häntä, sillä hänen lähellään on helppo olla. Tuntuu kuin tapaamisten välinen aika kutistuisi olemattomiin. Mitään ei tarvitse peittää, on vain hengityksen helppous, hyväksyvä vastaanottaminen ja rakastava tilan antaminen: ”Ole tässä kaikessa rauhassa, juuri niin kuin sinusta tällä hetkellä tuntuu.”

Jumalaan läheisyyteen liittyy helposti epäluulo: Jos olen tässä avoimena, saatat muuttaa minua sellaiseksi, millaiseksi en halua tulla. Saatat viedä minut sinne, minne en tahdo – jos nyt ylipäätänsä näet huoleni ja kuulet minua.

Palmusunnuntain tekstit puhuvat lähelle tulevasta Jumalasta, kuninkaasta, joka luopuu vallastaan, suostuu ihmisen tiehen, lohduttaa uupunutta, julistaa rauhaa ja asettuu matkasta väsyneenä Betaniassa ystäviensä kanssa yhteiseen ruokapöytään. Tulevaisuus ehkä ahdistaa häntä ja vie yöunet. Hän ei ole itseriittoinen, ja siksi häntä saa myös rakastavasti helliä voitelemalla hänen jalkansa tuoksuvalla öljyllä.

Kansanjoukossa on jotain pelottavaa. Suosiotaan huutavien mieli muuttuu hyvin herkästi, vaikka voittajan vanavedessä onkin imua. Siksi luotan enemmän tällaisiin hiljaisiin kohtaamisiin, joissa ei tarvita kovaa ääntä ja näyttäviä eleitä.

Olisin halunnut nähdä Betaniassa Jerusalemiin matkaavan miehen silmissä jäähyväisten surun ja jännityksen. Olisin halunnut sanoa: ”Älä pelkää. Tämä on vain johdonmukaista sillä tiellä, jolle olet halunnut lähteä. Siunausta matkallesi.”

Marja Kuparinen

Palmusunnuntai

Kunnian kuninkaan alennustie
Väri: violetti tai sininen
Valo: kaksi kynttilää
Teksti: Ps. 22: 2–6, Jes. 50: 4–10 tai Sak. 9: 9–10, Fil. 2: 5–11 tai
2. Kor. 2: 14–17, Joh. 12: 1–8

Jaa tämä artikkeli: