Soittajan peruskoulu
Porolahden peruskoulun musiikkiluokalla voi opiskella esimerkiksi viulunsoittoa koulupäivän lomassa.
Teksti Noora Wikman
Kuva Esko Jämsä
Itä-Helsingin Musiikkikoulun, IHMUn käytävillä vilisee nuoria muusikonalkuja. IHMU-koulussa järjestetään Porolahden peruskoulun musiikkipainotteinen opetus, joka muista musiikkiluokista poiketen aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla.
Kaikki koulun oppilaat soittavat jotakin soitinta, ja soittotunnit on järjestetty musiikkiopiston opettajien kanssa osaksi koulupäivää.
– Meillä olisi vielä välitunti, mutta nämä tulevat aina vähän ajoissa tänne, toteaa soitonopettaja Tarja Nyberg 4.-luokkalaisten kontrabassotunnin tohinassa.
Kontrabasistin alut harjoittelevat joululoman jälkeen uutta kappaletta. Muutaman harjoituskerran jälkeen Nyberg kysyy, kuinka moni tuntee jo osaavansa harjoitellun osuuden.
– Teoriassa osaan, mutta käytännössä en, julistaa Markus Ihanus , 10.
Markus kertoo valinneensa soittimekseen kontrabasson, koska ei tykkää viulusta ja sello on liian pieni.
– Basso on hyvä soitin. Siinä ei ole liikaa kieliä, mutta ei myöskään liian vähän. Ja se on pehmeämpi kuin viulu.
Porolahden peruskoulun musiikkiluokalle pääsee, vaikkei vielä osaisi soittaa mitään. Oma soitin valitaan yhdessä opettajien kanssa.
– Yhdellä luokalla on aina viisi eri soitinryhmää. Ensi syksynä alkavalla luokalla ne ovat viulu, kontrabasso, huilu, klarinetti ja kitara. Jokaiseen ryhmään tulee noin viisi lasta, eli luokalla on 25 oppilasta, selittää vs. apulaisrehtori Heidi Viksten .
– Meillä on ajatus, että musiikki on yksi oppiaine muiden joukossa. Jos oppilas päättää, että musiikki on hänen juttunsa, me haluamme tarjota mahdollisuuden siihen samalla lailla kuin muidenkin aineiden kohdalla.
Muilla musiikkiluokilla opetus alkaa vasta kolmannella luokalla, eivätkä oppilaat koulun puitteissa harjoittele yksittäisiä soittimia.
– Isoin ero tavalliseen musiikkiluokkaan on se, että soitinryhmällä on kolme kertaa viikossa pienryhmätunti soitonopettajan kanssa, Viksten jatkaa.
– Sen lisäksi heillä on kaksi tuntia viikossa normaalia musiikinopetusta, niin kuin tavallisellakin musiikkiluokalla.
Siitä, että soittotunnit on otettu osaksi koulupäivää, on etua niin oppilaille kuin opettajillekin. Yhdessä soittaminen lisää motivaatiota ja iloa ja antaa potkua kotiharjoitteluun.
– Ei tämä poista kotityötä, mutta kun asioita on ensin yhdessä pohjustettu, niihin on helpompi tarttua kotona. Lisäksi meillä on ajatus, että soittoläksyt ovat yhdet läksyt muiden joukossa, Heidi Viksten sanoo.
Ryhmässä tapahtuva opetus ei korvaa yksityistunteja, mutta ne antavat tukea ja lisämotivaatiota soittamiseen. Ryhmätunnit ovat hyvä kokemus myös opettajille, sillä useampi viikkotunti antaa mahdollisuuden tarkempaan paneutumiseen. Lapset myös oppivat toisiltaan paljon.
– On tosi kiva nähdä oppilaita useamman kerran viikossa. Se mahdollistaa sen, että ei ole kiirettä vaan voi ihan rauhassa opetella asioita, opettaja Tarja Nyberg kertoo.
Oppilaaksi IHMU-kouluun voi tulla mistä tahansa kaupunginosasta ja Helsingin ulkopuoleltakin. Musiikkiluokan oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen kautta, mutta lapsen ei tarvitse osata vielä soittaa mitään.
– Soveltuvuustesteissä katsotaan, että lapsella olisi edellytykset musiikin opiskeluun. Että se soittaminen ja musiikin tekeminen olisi luontevaa. Jos nähdään, että se olisi lapselle työlästä, niin tämä koulu ei palkitse lasta, Viksten sanoo.
Musiikkipainotteinen koulunkäynti vaatii lapselta ja perheeltä jokapäiväistä työskentelyä soittoläksyjen parissa.
– Sitten tulevat tietysti soitinhankinnat ja kun päästään musiikin maailmaan sisälle, niin tulee konsertteja ja muuta sellaista. Siitä syntyy sellainen uusi, oma maailma perheeseen. Samalla tavalla kuin vaikkapa liikunnan harrastuksestakin, Viksten sanoo.
Kaikki opiskelu IHMU-koulussa on ilmaista, vanhemmille tulee maksettavaksi ainoastaan musiikkiopiston lukukausimaksu. IHMU-koulu onkin ainoa koulu Suomessa – ja itse asiassa koko Euroopassa, jossa saa vastaavan musiikkikoulutuksen ilmaiseksi.
Toisin kuin voisi luulla, kaikista oppilaista ei tule ammattimuusikkoja, vaikka heillä peruskoulun päättyessä onkin valtava tekninen osaaminen. Kymmenvuotiaalla kontrabasisti Markus Ihanuksella tosin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös musiikki.
– Musta tulee musiikinsoittaja tai opettaja, nuori mies pohtii.
Jaa tämä artikkeli: