null Sosiaalinen media kirittää kirkkoa

Vuorovaikutuksessa. Sosiaalisessa mediassa saatu palaute ohjaa myös verkkosivuston pitäjiä suuntaamaan toimintaansa paremmin. Verkon kautta kirkko tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät lue tai tilaa lehtiä eivätkä seuraa seurakuntien ilmoittelua muutenkaan. Kuva: Janne Kuisma

Vuorovaikutuksessa. Sosiaalisessa mediassa saatu palaute ohjaa myös verkkosivuston pitäjiä suuntaamaan toimintaansa paremmin. Verkon kautta kirkko tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät lue tai tilaa lehtiä eivätkä seuraa seurakuntien ilmoittelua muutenkaan. Kuva: Janne Kuisma

Sosiaalinen media kirittää kirkkoa

Jouluradio löi kuuntelijaennätyksensä.

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokainen verkossa oleva voi paitsi vastaanottaa tietoa netissä myös viestiä verkossa muiden kanssa. Toivontuottajien Jouluradio oli sosiaalisessa mediassa oman Facebook-ryhmän kautta, joka keräsi noin 16 500 fania tai ”tykkääjää”. Luku on suuri, sillä esimerkiksi Radio Novalla on noin 15 500 fania.

– Jo verkkosivujemme kävijämäärät ennustivat menestystä. Kuukauden aikana jouluradio.fi -sivustolla vieraili kaikkiaan liki 650 000 kävijää, missä on 77 prosenttia kasvua edellisvuoteen, kertoo musiikkipäällikkö Mika Saarelainen.

Jouluradio kuului viime vuonna perinteisten radiovastaanottimien, mobiilisovellusten ja verkkoradion kautta 27.11.–26.12. ympäri vuorokauden. Kansallisen radiotutkimuksen tulokset kertovat, että radiokanavan kuuntelijaluvut nousivat viime vuodesta roimasti. Mittaus tehtiin viikolla 51.

– Jouluradiolla oli 390 000 viikkokuuntelijaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 238 000, Saarelainen kertoo.

Pääkanavan ohella tarjottiin netissä kolme verkkoradiota: Pikku jouluradio, Kauneimmat joululaulut sekä ruotsinkielinen Julradion. Kaikkien neljän kanavan yhteenlaskettu yhtäaikaisten verkkokuuntelijoiden ennätys oli 7 533 kuulijaa, missä on kasvua liki 50 prosenttia.

 

Toivontuottajien toimituspäällikön Riitta Kalliorinteen mukaan Facebookin kautta tullut kontakti kuulijoihin oli upea kokemus. 

– Olemme seuranneet tarkkaan, mitä kuuntelijamme viestivät. Näin saatoimme esimerkiksi puuttua heti teknisiin ongelmiin, joita kuulijat ilmoittivat, Kalliorinne kertoo.

Sosiaalisen median voimasta kertoo muun muassa se, että Jyväskylän seurakuntayhtymän johto joutui taipumaan kuulijoiden toiveeseen, jossa haluttiin radion kuuluvan myös heidän kuuluvuusalueellaan. 

Jouluradion teknistä alustaa on parannettu uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös musiikin hallintajärjestelmä uusittiin nykyaikaisempaan ohjelmistoon.

– Ihmisten mediakäyttäytyminen ja tekniikka muuttuvat hurjaa vauhtia. Haluamme palvella paitsi perinteisen radion kuuntelijoita myös sitä nuorta sukupolvea, joka on suorastaan syntynyt kännykkä kädessä, Kalliorinne sanoo. 

 

Sosiaalinen media on vahvasti mukana myös Helsingin seurakuntien uskotoivorakkaus.fi -sivustolla. Sivusto perustettiin osana mediakampanjaa vuonna 2007, jonka jälkeen se on toiminut nuorten aikuisten verkkopalveluna. Sivustolla voi esimerkiksi keskustella papin kanssa ja saada psykoterapeuttista apua. Sivusto on yhteydessä Facebookiin ja Twitteriin, joiden kautta sivuston sisältämä aineisto leviää käyttäjien keskuudessa. 

Viime vuonna sivustolla oli 77 000 yksittäistä kävijää ja yli 100 000 käyntiä. Sivuja ladattiin 1,4 miljoonaa kertaa.

– Suuri osa sivulla vierailevista tulee Facebookin kautta. Se on verkostoitumisen kannalta hyvä väline. Facebookin kautta kuka tahansa voi osallistua sellaisiin asioihin, joita itse kannattaa, sanoo verkkopalvelusta vastaava pastori Markus Kartano.

Juuri verkostoituminen ja osallistuminen ovat Kartanon mukaan tärkeimmät syyt siihen, että kirkon kannattaa olla mukana sosiaalisessa mediassa. 

– Kirkko kulkee sosiaalisen median käytössä suurten organisaatioiden etunenässä. Siitä kertoo muun muassa kirkkohallituksen tavoite, jonka mukaan kolmannes hengellisen työntekijöistä on tarkoitus kouluttaa sosiaalisen median käyttäjäksi, Kartano kertoo.

Sivustolla voi jättää myös muun muassa esirukouspyyntöjä, joita viime vuonna tuli yli 1 800. Pyynnöt ohjataan seurakuntiin. Palvelusta on tarkoitus kehittää kevään mittaan verkkoon erityinen ”itkumuuri”, johon esirukouspyynnöt ohjataan.

Tommi Sarlin

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.