Rakennustyömaa. Seurakuntalaiset rakentavat innolla etiopialaisen Dessien kaupungin uutta kirkkoa helsinkiläisten antaman tuen turvin. Apu kanavoidaan Suomen Lähetysseuran kautta.
Stadilainen raha auttaa Afrikassa
Helsinkiläisten kirkollisveroista käytetään vuosittain lähes kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun.
Teksti Seppo Simola
Kuva Jaana Marjanen
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuonna 1999, että riemuvuoden 2000 kunniaksi seurakuntayhtymän budjetista lohkaistaan lähetysjärjestöjen ja Kirkon ulkomaanavun tukemiseen entistä suurempi summa. Osuus nostettiin tuolloin kolmeen prosenttiin verotuotosta, kun se aiemmin oli ollut kaksi prosenttia. Sittemmin kirkkovaltuusto on joka vuosi pitänyt prosenttiosuuden kolmena. Euroina kyse on isosta summasta, lähes kolmesta miljoonasta eurosta.
Summa jaetaan niin, että 80 prosenttia siitä annetaan yleisavustuksena kyseisten järjestöjen toimintaan. Loput yhteinen kirkkoneuvosto jakaa erillisten anomusten perusteella tarkkaan kohdennettuihin projekteihin tai kriisiavustuksiin. Näiden avustusten summa on siis vuositasolla noin 600 000 euroa.
Hyvä esimerkki helsinkiläisten antamasta kohdennetusta avusta on Etiopian pohjoisosassa sijaitsevan Dessien kaupungin luterilaisen kirkon ja toimintakeskuksen rakentaminen. Yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt hankkeelle avustuksia useamman vuoden ajan, tähän mennessä yhteensä noin 370 000 euroa.
Rakennuksen on määrä valmistua ensi vuonna. Siihen tulee suuri, yli tuhat ihmistä vetävä kirkkosali sekä toimisto- ynnä muita tiloja. Ne palvelevat paikallisen seurakunnan lisäksi Etiopian luterilaisen Mekane Yesus -kirkon koko pohjoista hiippakuntaa. Rakennukseen tulee myös liiketiloja, joista seurakunta saa tuloja tuleviin tarpeisiinsa.
Suomen Lähetysseuran tekemä työ on ennen muuta yhteistyötä paikallisen kirkon ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Etiopiassa on jo varhaisimmilta kristillisiltä vuosisadoilta peräisin oleva ortodoksinen kirkko. Siihen kuuluu noin 45 prosenttia liki 90 miljoonaisesta kansasta. Muslimeja väestöstä on noin kolmasosa. Luterilainen kirkko on Etiopiassa kasvanut voimakkaasti, siinä on noin kuusi miljoonaa jäsentä, vaikka se on perustettu vasta 1959. Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä sen kanssa runsaat 40 vuotta.
Luterilaisen kirkon kasvu perustuu sen elävään sanomaan, suureen innokkaiden vapaaehtoisten työntekijöiden määrään sekä kirkon laajaan ja monipuoliseen sosiaaliseen työhön. Kirkon sanoman ihmisten yhdenvertaisuudesta Jumalan edessä sanotaan vetoavan erityisesti heikommassa asemassa oleviin tai jopa halveksittuina pidettyihin kansanryhmiin. Kirkon työtä kannattelevien vapaaehtoisten määrän lasketaan olevan noin 270 000.
Keskeinen osa kirkon ja samalla sen kanssa yhteistyötä tekevän lähetysjärjestön työtä on moniulotteinen lähimmäisen auttaminen. Etiopia on myös yksi Suomen valtion kehitysaputyön pääkohdemaista. Merkittävä osa valtion kehitysavusta kanavoidaan yhteistyössä Lähetysseuran kanssa Mekane Yesus -kirkon sosiaaliseen työhön.
Tämä kehitysaputyö on muun muassa maaseudun elinolojen kehittämistä paikallisten ehdoilla, koulutuksen antamista myös tytöille, vammaisille ja kielivähemmistöille, terveydenhuollon kehittämistä ja monimuotoista aids-työtä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat muun muassa aids-orpojen tukikeskukset, joiden avulla orvoksi jääneet lapset voivat päästä jaloilleen ja saada ammatillisen koulutuksen.
Kehitysapu on tehokkainta silloin, kun se ankkuroituu paikalliseen yhteisöön, esimerkiksi paikalliseen kirkkoon. Suomen Lähetysseuran tukemasta kehitysyhteistyöstä hyötyy nykyään noin 100 000 etiopialaista. Lisäksi kirkon aids-valistus tavoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
Jaa tämä artikkeli: