Stadin kundi. Lasse Liemolan mielestä ei tarvitse olla nakuklabbi eli paljasjalkainen ollakseen stadilainen. Stadilaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan.
Stadin joulubiisit
Kauneimmat joululaulut kaikuvat Paavalin kirkossa Stadin slangiksi.
Teksti Anu Heikkinen
Kuva Jani Laukkanen
En tsögaa valtaa, glamourii, / en diggaa fyrkkaakaan, / mä tsögaan taivaan valoo, pliis, / ja rauhan sanomaa!
Jouluaaton aattona Kauneimmat joululaulut kajahtavat Paavalinkirkossa stadilaisten omimmalla kielellä. Stadin Slangi ry:n järjestämässä Snygeimmät joulubiisit -tilaisuudessa kirkko täyttyy laulajista jo viidentenä vuonna peräkkäin.
– Me alettii Paavalintsyrkast, ja toissajyglyst lähtien joulubiisejä on sjungattu myös Kaltsin tsyrkassa, yhdistyksen puheenjohtaja, bamlausdirika Lasse Liemola kertoo.
Joululauluja ovat kääntäneet useat Stadin Slangin jäsenet. Yhteislaulujen lisäksi vapaaehtoisvoimin järjestetyssä tilaisuudessa kuullaan lukuisia artisteja, tunnetuimpien joukossa Pepe Willberg ja Tuija Rantalainen . Myös 50–60-lukujen nuorisoidolina ja myöhemmin yrittäjänä tunnettu Liemola esiintyy tilaisuudessa.
– Mä sjungaan vielki. Ja miksen sjungais, ku ääni on kondikses, skitta virees ja pyydetää, Liemola sanoo.
Paavalinkirkossa poliisikomentaja Jukka Riikonen lukee Olli Seppälän Stadin slangiksi kääntämän jouluevankeliumin, jossa enkeli kertoo paimenille: ”Ei mitää hämminkii hei. Mä ilmotan teille karseen ilon, ja se koskee koko jengii.”
Näyttelijä Ossi Ahlapuro lausuu Yrjö Jylhän runon Pyhä yö. Pertti Salolainen lukee Eki Mattssonin joulupakinan Joulu venaa jo dörtsillä .
Paavalinkirkko herättää Liemolassa lämpimiä muistoja. Se oli hänen lapsuuden kotikirkkonsa, jossa hän myös pääsi ensimmäistä kertaa estradille, nimittäin tähtipoikana joulumysteerinäytelmässä. Nyt hän kuuluu Arabianrannan asukkaana jälleen Paavalin seurakuntaan.
– Himasta, Vanhankaupungin Annalasta, skujattii vielä 50-luvulla reellä joulutsyrkkaan, joka alko kuudelta aamulla. Tsyrkkaan herättiin just niinku joulubiisissä Kello löi jo viisi.
Liemolan lapsuudessa ja nuoruudessa puhuttiin vanhaa Stadin slangia, jota moni pitää nykyäänkin aidoimpana slangin muotona.
Slangin juuret yltävät vuoteen 1812, jolloin Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja suomen, ruotsin ja venäjän kielet törmäsivät toisiinsa. Snygeimmät joulubiisit -tilaisuus on osa Helsinki 200 -juhlavuoden ohjelmaa.
Slangi ei nykyisinkään ole suinkaan kuollut ja kuopattu, vaan muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Helsingin kaduilla kuulee jopa somalinkielisiä lainasanoja. Liemola myöntää, ettei ymmärrä nykypäivän nuorisoslangista läheskään kaikkea.
Myös suhtautuminen slangiin on muuttunut. Aikoinaan slangia ei pidetty sivistyneenä, saati sitten radioon tai televisioon sopivana.
– Vuonna 1958 mun stygen Diivaillen skulaaminen radiossa kiellettiin, ku siinä sjungattii Stadin kundista prätkällään ja nahkarotsillaan.
Suomen suurin kotiseutuyhdistys, 3 700-jäseninen Stadin Slangi ry on vaalinut, taltioinut ja tutkinut slangia ja stadilaisuutta jo vuodesta 1995 lähtien. Vuodenvaihteessa Liemola luovuttaa 10 vuotta heiluttamansa puheenjohtajan nuijan seuraajalleen Pekka Kurviselle .
Jokaviikkoisten slangitreffien lisäksi yhdistys järjestää muun muassa perinnepäiviä ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Tsilari -lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Suuri osa jäsenistä on ikäihmisiä, mutta nuoriakin on mukana. Viime vuosina on valittu Stadin Kundin ja Stadin Friidun lisäksi myös Stadin Junnu.
– Se oli upeeta, ku tasavallan pressa Niinistö tuli viime keväänä meidän kans borkalle Hagiksen halliin. Pressa flyttas Espoosta Stadiin ja me toivotettii tervetulleeks, Liemola kertoo.
Snygeimpien joulubiisien lisäksi yhdistys järjestää vuosittain myös muita kirkkotilaisuuksia. Äitienpäivänä vietetään Mutsi on bestis -tapahtumaa Tuomiokirkossa, ja Aleksis Kiven päivänä kokoonnutaan Slangitsyrkkaan Kallion kirkkoon. Muun muassa Suvivirsi, Uusi Testamentti ja kymmenen käskyä on käännetty slangiksi.
Snygeimmät joulubiisit vetävät vuosi vuodelta enemmän väkeä. Tilaisuuteen on jaettu etukäteen 800 ilmaislippua, joilla voi varmistaa paikkansa kirkossa. Liemola kehottaa tulemaan aatonaattona paikalle myös ilman lippua, sillä sisään mahtuu enemmänkin.
Jos kirkon ovella jollekulle sattuu käymään niin, että penkit ovat jo täynnä ja suntio käännyttää kotiin, kannattaa muistaa joululaulun sanat: Slyytaa joulu, arki dorka on, / kuusi kiva, meille tarpeeton, / mutta vuoden päästä taas, / joulu jälleen, snöge maas, / ei voi jengi pettyy.
Snygeimmät joulubiisit su 23.12. klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.
Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli: