Hylätty hauta tuntuu viestivän arvostuksen ja kunnioituksen puutetta, vaikka hoitamattomuuteen saattaa olla hyvin arkiset syyt. Kuva: Elina Orpana
Sukuhautojen hoitajat hakusessa
Viime viikon Essessä julkaistiin Espoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston kuulutus, jossa kahdeksalle kirkon hautausmaan ja neljälle kappelin hautausmaan sukuhaudalle peräänkuulutettiin kunnostusta.
Laiminlyötyjen hautapaikkojen reunakiveykset saattavat olla turvallisuusriski, mutta joka tapauksessa rehottavasta ruohikosta tai rikkinäisestä hautamuistomerkistä on esteettistä haittaa.
”Hoitamattomat haudat rumentavat hautausmaan yleisilmettä ja häiritsevät viereisten hautojen hoitoa ja ulkonäköä. Hautausmaa täytyy lain mukaan hoitaa hautausmaan arvon mukaisesti”, muistuttaa hautaustoimen päällikkö Leena Tonteri Espoon seurakuntayhtymästä.
Hautojen hoidosta säädetään Kirkkolain 17. luvun viidennessä pykälässä.
Hautapaikkojen hoitaminen on hautaoikeuden haltijan, käytännössä useimmiten haudassa lepäävien vainajien omaisten vastuulla. Hoidon laiminlyöminen saattaa johtua suvun pienentymisestä, vanhenemisesta tai hajaantumisesta eri puolille Suomea. Toisinaan omaisia on vaikea tavoittaa.
”Osoitetietojen päivittäminen kuuluu hautaoikeuden haltijalle. Jos omaisten osoite on tiedossa, heille lähetetään kehotus. Ellei osoitetta ole, ilmoitetaan lehdessä ja laitetaan haudalle asiasta ilmoitus”, Tonteri sanoo.
Kuulutuksen antamisesta lukien omaisilla on vuosi aikaa hoitaa hautapaikka kuntoon. Omaiset voivat kunnostaa hautapaikan itse tai tehdä sopimuksen kunnostamisesta hautainhoitorahaston kanssa. Ohjeita hautapaikan kunnostukseen saa halutessaan hautausmaiden työnjohtajina toimivilta puistopuutarhureilta.
Ellei asialle vuoden kuluessa tapahdu mitään, suku menettää hautaoikeuden ja hauta palautuu seurakuntayhtymän käyttöön.
”Palautuvia hautoja on vuosittain toista kymmentä, mutta määrä vaihtelee vuosittain”, Leena Tonteri kertoo.
Jaa tämä artikkeli: