Sukulaismies siirrätti vanhan hautakiven sukuhaudalta tilantarpeeseen vedoten. Käräjäoikeus linjasi, että vainajan muistomerkin siirtäminen toiselle hautapaikalle on tapahtunut lain puitteissa. "Tuntuu käsittämättömältä", vainajan äiti suree. "Nyt minulla ei ole paikkaa, missä muistella tytärtäni." Kuva: Esko Jämsä.
Sukulainen poistatti tyttären hautakiven – riita käräjäoikeudessa asti
Hautapaikkoihin ja hautamuistomerkkeihin liittyvät kiistat hiertävät ajoittain omaisten välejä. Joskus riitoja selvitellään oikeudessa asti.
Käräjäoikeus joutui äskettäin pohtimaan poikkeuksellista kiistaa siitä, onko hautamuistomerkin poistaminen haudalta ollut hautarauhan häirintää.
Tyttärensä haudalle saapunut helsinkiläisnainen huomasi järkytyksekseen, että hänen lapsensa hautakivi oli poistettu. Hauta oli yhä suvun omistuksessa, mutta hautapaikan haltija oli uuden hautauksen yhteydessä siirrättänyt vainajan muistomerkin suvun toiselle haudalle. Vainajan äidiltä asiaa ei ollut kysytty.
Vainajan äiti toivoi, että varsinaiselle hautapaikalle laitettaisiin nimilaatta, mutta sukulainen ei tähän suostunut. Lopulta asia meni käräjäoikeuteen hautarauhan rikkomisena. Käräjäoikeus päätti hylätä kanteet todeten, että varsinaiseen hautapaikkaan ei ollut kajottu ja vainajan hautamuistomerkki oli kuljetettu toiseen paikkaan asiallisesti. Vainajan äidin emotionaalinen tuska perusteluissa ymmärrettiin, mutta kokonaisuudessa asian katsottiin tapahtuneen lain puitteissa.
Kiistoja hautamuistomerkeistä ja niissä lukevista nimistä ilmenee aika ajoin, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto.
”Meidän tietoomme tulee parisen tapausta vuosittain. Yleensä riitatilanteet liittyvät vanhoihin sukuhautoihin ja niiden muistomerkkeihin.”
Usein taustalla ajattelemattomuus
Nyt käräjäoikeuden päätöksen saanut tapaus on Lehdon mukaan harvinainen.
Lehdon mukaan useimmiten kiistoissa kyse on siitä, että kiveä uudistaessa ei vain tulla ajatelleeksi asiaa kaikkien hautaan haudattujen omaisten näkökulmasta.
”Näissä usein löydetään kaikkia tyydyttävä loppuratkaisu keskustelun kautta.”
Muistomerkin siirtäminen sukuhaudalta toiselle ei Lehdon mukaan ole tavatonta.
”Joskus suku luopuu vaikkapa yhdestä haudasta ja yhdistää eri hautoihin haudattujen vainajien nimet samaan muistomerkkiin. Sellainen on meidän näkökulmasta ihan ookoo.”
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, jos kaikki omaiset tai vainajiin kytköksissä olevat läheiset eivät ole muutoksesta samaa mieltä tai mikäli kaikille ei ole asiasta kerrottu.
”On ymmärrettävää järkyttyä, jos tutulla haudalla ei enää muistomerkkiä olekaan”, Lehto toteaa. ”Vahva suosituksemme onkin, että kaikkiin omaisiin oltaisiin muutostilanteissa yhteydessä.”
Mikäli sukulaiset eivät saa asiaa sovittua, seurakuntayhtymällä on aika vähän keinoja käytössään.
”Voimme antaa suosituksia ja ehdottaa erilaisia menetelmiä, joilla kiveen mahtuu enemmän nimiä. Mutta päätäntävalta haudasta ja muistomerkistä on pitkälti hautaoikeuden haltijalla.”
Uusissa ohjeissa mukana suositukset
Viime vuosina hautamuistomerkkeihin liittyviä kiistoja on tullut hieman aiempaa enemmän. Helsingin seurakuntayhtymä päättikin kesällä lisätä uudistuneisiin hautausohjeisiin mukaan myös hautamuistomerkkien uudistamiseen liittyviä suosituksia.
”Toivomme, että suositusten myötä kiistoja voitaisiin välttää.”
Hautausohjeistuksen myötä tieto leviää asiakaskunnalle myös kiviliikkeiden ja hautaustoimistojen kautta.
”Me olemme hautausmaiden ylläpitäjä, mutta yksittäiset haudat ja muistomerkit ovat omaisten hallinnassa. Emme mitenkään voi vahtia jokaista kiveä ja niissä olevia tekstejä”, Lehto kertoo.
”Olisi hyvä, jos uutta muistomerkkiä hankkivat saisivat jo kiviliikkeestä tietoonsa suosituksemme tarkistaa kaikilta omaisilta kannan nimien muuttamiseen tai poistamiseen. Ei siksi, että laki niin vaatii, vaan siksi, että se on hyvän tavan mukaista”, Lehto miettii.
”Mielestäni tämä on käsittämätöntä”, vainajan äiti kertoo. ”Joudun suremaan lapseni menettämistä nyt toiseen kertaan.”
Asia etenee hovioikeuteen.
Jaa tämä artikkeli: