Kansan mielestä kirkon tärkein tehtävä on hoitaa kirkolliset toimitukset mallikkaasti. Matti Karppinen/KuvaKotimaa
Suomalainen uskoo Jumalaan mutta vierastaa kirkkoa
Kirkon jäsenenä pysytään sen tarjoamien palvelujen vuoksi.
Yli kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo Jumalaan, mutta vain reilu neljännes kuten kristinusko opettaa. Kymmenen prosenttia ei usko Jumalaan lainkaan, ja saman verran epäilee Jumalan olemassaoloa.
Tulokset käyvät ilmi Valittujen Palojen Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, joka on jatkoa vuonna 1998 toteutetulle vastaavalle tutkimukselle. Haastatelluista 78 prosenttia oli evankelisluterilaisen kirkon jäseniä ja 16 prosenttia oli aiemmin kuulunut kirkkoon.
Uskonnollinen vakaumus on kirkkoon kuulumisen syynä enää viidesosalla jäsenistä. Lähes kaksi kolmasosaa kirkkoon kuuluvista vastaajista perusteli jäsenyyttään halukkuudella käyttää kirkon palveluja. Muita tärkeimpiä perusteita olivat kirkon tuoma turvallisuuden tunne sekä läheisten kuuluminen kirkkoon.
Kirkon jäsenkadon uskotaan jatkuvan
Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää todennäköisenä, että kirkko tulee menettämään jäseniään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vain kuudesosa pitää jäsenkatoa epätodennäköisenä. Kymmenen vuotta sitten 45 prosenttia suomalaisista uskoi kirkon menettävän jäseniään, epätodennäköisenä sitä piti peräti 48 prosenttia.
Haastatteluun osallistuneista kirkon jäsenistä 12 prosenttia kertoi harkinneensa kirkosta eroamista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osuus oli suunnilleen sama kuin vuonna 1998.
Todennäköisimmiksi kirkosta eroajiksi osoittautuivat miehet, 25–49-vuotiaat, Etelä-Suomen läänissä asuvat, pienituloiset ja yksinäistalouksissa asuvat. Tärkeimmiksi syiksi mainittiin se, ettei halua maksaa kirkollisveroa, se, ettei tunne kirkon toimintaa itselleen läheiseksi ja se, ettei usko kirkon opettamalla tavalla.
Suomalaisten kirkkokäsitykset
– 78 % suomalaisista uskoo Jumalaan.
– 20 %:lla kirkkoon kuuluvista jäsenyyden syynä on uskonnollinen vakaumus.
– 79 % pitää todennäköisenä, että kirkko menettää jäseniään seuraavan 10 vuoden aikana.
– 11 % pitää kirkkoa suvaitsemattomana.
– 91 % kannattaa naispappeutta.
– 43 % kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon.
Kirkon imago on parantunut
Vaikka kirkon opetuksesta on vieraannuttu, kirkkoon suhtaudutaan hieman positiivisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Kirkko mielletään edelleen vanhanaikaiseksi, mutta yhteiskunnallisesti vastuuntuntoiseksi. Vuonna 1998 kirkkoa piti suvaitsemattomana lähes viidennes vastaajista, nyt vain 11 prosenttia.
Kirkkoa ovat viime vuosina jakaneet kiistat naispappeudesta ja homoliittojen siunaamisesta. Tutkimuksen mukaan naispappeudella on takanaan reilun 90 prosentin tuki, kun taas samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen avioliittoon jakaa mielipiteitä. Vastaajista 49 vastusti samaa sukupuolta olevien vihkimistä, 43 prosenttia kannatti sitä.
Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten toukokuussa 1 004 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.
Jaa tämä artikkeli: