null Suomalaisille kirkko on liian suvaisevainen ja suvaitsematon

Kuva: Kirkon kuvapankki / Oulun seurakunnat / Sanna Krook

Kuva: Kirkon kuvapankki / Oulun seurakunnat / Sanna Krook

Suomalaisille kirkko on liian suvaisevainen ja suvaitsematon

Eteläsuomalaisia ärsyttää kirkon liiallinen suvaitsemattomuus. Pohjoisessa puolestaan kismittää yletön suvaitsevaisuus.

Etelässä ratkaisee suvaitsemattomuus

Etelä-Suomessa erotaan kirkosta, koska kirkko on liian suvaitsematon seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Erityisesti nuoret 15–24-vuotiaat ja naiset eroavat kirkon suvaitsemattomuuden vuoksi.

Nuorista ja naisista yli kolmannes ilmoitti Kirkon tutkimuskeskuksen teettämässä kyselyssä suvaitsemattomuuden yhdeksi eronsa syistä.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan tämä on linjassa yleisemmän havainnon kanssa. Nuoret ja naiset suhtautuvat yleensä suvaitsevammin kaikenlaisiin vähemmistöihin.

”Näin ollen se, miten kirkon katsotaan vähemmistöihin suhtautuvan, määrittää omaa mielikuvaa kirkosta varsinkin silloin, jos muuta kosketuspintaa kirkkoon ei juuri ole.”

Uskonnollisia ja ei-uskonnollisia konservatiiveja

Viime vuonna tehdyssä kyselyssä oli hieman enemmän niitä, jotka erosivat kirkosta suvaitsevaisuuden takia kuin neljä vuotta aiemmin.

Liiallisen suvaitsevaisuuden takia lähdetään kirkosta pohjoisessa ja maaseudulla. Yli joka kymmenennellä 65–79-vuotiaalla ja miehellä eroon vaikuttaa kirkon suvaitsevaisuus.

Kirkosta eronneet liittyvät harvoin muihin uskontokuntiin. Suvaitsevaisuuden takia eronneet tekevät kuitenkin tämän suhteen poikkeuksen ja hakeutuvat muihin kirkkoihin. Kaikkein todennäköisimmin he liittyvät kristillisyyden vapaisiin suuntiin.

 

Keskeinen syy eroamisen taustalla on kuitenkin se, ettei kirkon uskoa tai kirkkoinstituutiota koeta omaksi.”

 

Salmisen mukaan kirkon jäsenistössä on sekä uskonnollisesti motivoituneita konservatiiveja että arvokonservatiiveja.

”Molemmille kirkon myötämielinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on vaikea asia, mutta ei-uskonnolliset konservatiivit eroavat todennäköisemmin tällä perusteella kirkosta. Tärkein syy eroamiselle kuitenkin on yksinkertaisesti se, että he eivät koe itseään uskonnollisiksi.”

Kohut siivittävät eroamista

Kuva: Kirkon kuvapankki / Oulun seurakunnat / Sanna Krook

Vuodesta 2010 Suomen evankelis-luterilainen kirkossa pappi on voinut rukoilla parisuhteensa rekisteröivien parien kanssa ja heidän puolestaan. Toimitus on vapaamuotoinen ja tilannekohtainen.

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen eduskunnassa herätti kirkossa keskustelun, mikä on kirkon rooli avioliittojen solmimisessa tulevaisuudessa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen kanta on kuitenkin se, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Pohjoismaisista evankelis-luterilaisista kirkoista ainoastaan Ruotsissa vihitään samaa sukupuolta olevia pareja.

”Kirkon liika suvaitsevaisuus korostui varsinkin niillä, jotka erosivat vuonna 2014 eli siihen aikaan, kun avioliittolaki hyväksyttiin eduskunnassa ja arkkipiispa lausui siitä mielipiteensä”, toteaa Salminen.

Muita eroaaltoja aiheuttaneita tapauksia ovat olleet TV2:n Homoilta vuonna 2010 ja Päivi Räsäsen puheesta noussut kohu kesällä 2013. Etenkin Homoillan jälkeen korostui erojen syynä kirkon suvaitsemattomuus.

Salmisen mukaan kohut siivittävät usein massiivisia kirkosta eroamisia. Kirkosta eroamista ehkä pidempään harkinneet kokevat yksittäisen tapahtuman ratkaisevaksi tekijäksi, joka saa heidät tekemään eroamispäätöksen.

”Keskeinen syy eroamisen taustalla on kuitenkin se, ettei kirkon uskoa tai kirkkoinstituutiota koeta omaksi.”

Lähteet:

Vuoden 2015 Gallup Ecclesiastican tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Jaa tämä artikkeli: