Myös Suomesta on lähtenyt yli 60 henkilöä taistelemaan Isisin alueelle. Kuva: Thinkstock.
Suomen muslimiyhteisöt tahtovat torjua radikalisoitumista
Koulutuksen puute ja osattomuus yhteiskunnasta voivat pahimmillaan johtaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.
Äärijärjestö Isisin väkivaltainen toiminta Lähi-idässä on viime kuukausina tullut lähelle myös suomalaisia. Suomesta on lähtenyt yli 60 henkilöä taistelemaan Isisin vaikutusalueille.
– Tilanne on erittäin huolestuttava. Sen korjaamiseen tarvitaan kaikkia, jotka haluavat elää rauhanomaisesti, sanoo Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin puheenjohtaja Haider Al-Hello.
Al-Hello puhuu lauantaina 18.4. Senaatintorilla Yhdessä terrorismia vastaan -tapahtumassa, joka kokoaa muun muassa uskontojen edustajia ja poliittisia päättäjiä esittämään kannanottonsa vihaa ja väkivaltaa vastaan. Tapahtuma syntyi Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin aloitteesta.
– Muslimiyhteisömme tekevät jatkuvasti yhteistyötä viranomaisten kanssa. Väkivalta ei saa kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan, hän sanoo.
Väkivaltaisesti radikalisoituneita tai radikalisoitumassa olevia nuoria ei Al-Hellon mukaan saa syrjäyttää. Myös taistelualueilta palanneet tulee yrittää saada takaisin yhteiskunnan jäseniksi.
– Nuoret pitää saada tuntemaan omien yhteisöjensä ja viranomaisyhteisten yhteistyön avulla, että suomalainen yhteiskunta on heidän yhteiskuntansa. Me muslimit olemme suomalaisia, joiden uskonto on islam.
Paikka yhteiskunnassa estää radikalisoitumista
Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen toteaa, ettei Suomessa ole vielä tutkittu, miksi nuoret lähtevät sota-alueille. Järjestön vuoden 2015 Tekoja-kampanjan tavoitteena on ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista.
– Yleisesti voidaan sanoa, että koulutuksen puute, osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi johtaa radikalisoitumiseen ja äärimmäisessä tapauksessa ääriliikkeisiin liittymiseen, Rytkönen kertoo.
Rytkösen mukaan suomalaisen yhteiskunnan on oltava avoimempi ottamaan vastaan toisista kulttuureista tulevat ihmiset. On myös löydettävä keinoja saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jäseniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Eri toimijoiden nuorisotyö on tässä avainasemassa.
– Väkivaltainen radikalisoituminen tulee kasvamaan, ellei siihen puututa. Uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten on työskenneltävä yhdessä ja luotava luottamusta toisiinsa. Myös kirkolla ja seurakunnilla on erittäin suuri rooli yhteisessä työssä, Rytkönen korostaa.
Väkivaltainen radikalisoituminen tulee kasvamaan, ellei siihen puututa.
Kristityt pelkäävät läheistensä puolesta
Pääkaupunkiseudun seurakuntien arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara on huolissaan siitä, miten Lähi-idän tilanne on vaikuttanut monien Suomessa asuvien arabikristittyjen asenteisiin.
– Uutiset kristittyjen vainoista Lähi-idässä kasvattavat vihaa ja pelkoa muslimeja kohtaan. Kristityt unohtavat, kuinka hyvin muslimien kanssa tultiin aiemmin toimeen heidän kotimaissaan, Senaatintorin tapahtumassa puheenvuoron käyttävä Ansara sanoo.
Arabiankielisen seurakuntatyön piirissä on noin 200 vakiokävijää. Suurin osa heistä on irakilaisia. Joukossa on paljon myös syyrialaisia, palestiinalaisia, libanonilaisia ja egyptiläisiä. Monet pelkäävät kriisialueilla elävien läheistensä puolesta.
– Joidenkin seurakuntalaisteni sukulaisia ja ystäviä on siepattu tai tapettu Irakissa ja Syyriassa. Suuri osa Isisin valtaamien alueiden kristityistä on paennut tai yrittää paeta ulkomaille. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, kristityillä ei ole edellytyksiä elää Lähi-idässä, Ansara sanoo.
Ansara on kuullut Suomessa toisiinsa kohdistuvaa vihapuhetta sekä arabikristittyjen että muslimien suusta. Hän ei ole törmännyt siihen, että kristityt haluaisivat lähteä Lähi-itään taistelemaan. Jotkut ovat sanoneet, että Lähi-idän kristittyjä pitäisi auttaa saamaan aseita, jotta he voivat taistella vainoa vastaan.
– Me kristityt emme saa unohtaa arvojamme vainon aikana. Tärkeintä on rukoilla, rakastaa vihollisiakin ja toimia rauhan puolesta. Toivon, että seurakuntani voisi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä Suomen muslimien kanssa ennakkoluulojen poistamiseksi, Ansara sanoo.
Väkivaltaa vastustetaan Senaatintorilla 18.4.
Yhdessä terrorismia vastaan -tapahtuma kutsuu lauantaina 18.4. Senaatintorille kaikkia, jotka vastustavat vihaa ja väkivaltaa. Tilaisuus alkaa kello 11 eri uskontokuntien rukoushetkellä. Mukana ovat muslimit, bahait, kristityt, sikhit, hindulaiset ja buddhalaiset.
Kello 11.30 kuullaan uskontojen edustajien puheenvuoroja. Kello 12 puhuvat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja, sisäministeri Päivi Räsänen ja Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Heidän jälkeensä kuullaan diplomaattikunnan edustajia.
Kello 13 alkaen puhuvat puolueiden edustajat: Eija-Riitta Korhola (kok), Nasima Razmyar (sdp), Paula Lehtomäki (kesk.), Silvia Modig (vas.), Eva Biaudet (rkp) ja Johanna Sumuvuori (vihr.). Kello 13.50 kuullaan kansalaisjärjestöjen edustajien puheenvuoroja.
Tapahtumassa esiintyy myös musiikkiryhmiä. Torille pystytetyissä teltoissa on esillä valokuvia terroristien Irakin kulttuuriaarteille aiheuttamista tuhoista. Rauhanvetoomuksen voi allekirjoittaa Senaatintorilla tai verkossa.
Jaa tämä artikkeli: