null Suomen nopein veneentekijä

Erkki Oikarinen sai kipinän veneen tekemiseen työväenopiston kurssilta. Sen jälkeen omin käsin tehtyjä veneitä on syntynyt yli kolmekymmentä. Kuva Jukka Granström

Erkki Oikarinen sai kipinän veneen tekemiseen työväenopiston kurssilta. Sen jälkeen omin käsin tehtyjä veneitä on syntynyt yli kolmekymmentä. Kuva Jukka Granström

Suomen nopein veneentekijä

Erkki Oikarinen ei ollut tehnyt yhtään venettä ennen Heinolan työväenopiston venekurssia vuonna 2007. Kurssilla häntä alettiin pian kutsua Suomen nopeimmaksi veneentekijäksi.

”Siinä ajassa kun muut saivat aikaan yhden, minä tein vaikka kuinka monta! Olen valmistanut yhteensä yli kolmekymmentä venettä ja rutiinia tulee lisää koko ajan. Airojen aihiotkin pystyn tekemään alle kahdessa tunnissa”, mies kertoo.

Oikarisen valmistamalla puuveneellä soutelee muun muassa YK-sotilas Adrianmerellä sekä suomalainen Jussi-palkittu näyttelijä. Monta venettä on mennyt lahjana sukulaisille, ystäville ja yhdistyksille. Loput Oikarinen on myynyt materiaalikustannuksien hinnalla.

”Kun veneitä on tuossa rannassa näkyvillä, ohikulkijat kiinnostuvat. Taloudellista pyrkimystä minulla ei tässä toiminnassa ole.”

Kuuden hengen venho vesille

Työn alla oleva soutuvene on noin viisi metriä pitkä ja siihen mahtuu kuusi ihmistä. Vene lahjoitetaan ensi keväänä Kosen seurakunnalle Viroon. Kose on ollut Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ystävyysseurakunta reilut kaksikymmentä vuotta. Oikarinen toivoo, että veneen avulla seurakunnan toimintaan saataisiin houkuteltua lisää ihmisiä.

”Ihan kuka tahansa Kosen seurakuntalaisista saa venettä lainata ja käydä soutelemassa Pirita-joella. Toivon, että veneen avulla saisimme luotua yhteistä touhua ja kiinnostavuutta.

Soutuveneen luovutustilaisuudessa Kosen seurakunnan kirkkoherra Mare Palgi on luvannut pitää saarnansa veneessä.

Suomalaiset ovat toimittaneet Koseen humanitaarista apua ja kunnostaneet talkoilla muun muassa seurakunnan pappilan. Kauklahden kappeliseurakunnan Kose-vastaava Risto Myllyniemi kertoo, että pappila oli vielä yhdeksänkymmentäluvun alussa rappiokunnossa. Rakennus oli vuosien aikana toiminut hevostallina, luisteluratana ja alkoholistien majapaikkana.

Oikarisella on mielessään jo seuraava puhdetyö. Pappilan porraskaiteet ja eteisen ulkoverhoilu pitäisi kunnostaa. Tärkeintä olisi kuitenkin saada paikallisen seurakunnan toimintaan lisää osallistujia, sillä Virossa seurakunnat saavat rahoituksensa suurelta osin seurakuntalaisten vapaaehtoisina jäsenmaksuina.

Oikarinen on vannoutunut urheilumies

Erkki Oikarinen käy joka aamu soutamassa kymmenen kilometrin kierroksen Espoonlahdella. Kun meri jäätyy, aamusoudut vaihtuvat hiihtolenkkeihin.

Hyrynsalmelta kotoisin oleva urheilumies on työskennellyt muun muassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton koulutuspäällikkönä, kilpasoudun päävalmentajana ja Valmennuslehden päätoimittajana. Suomen mestaruuksia on keskimatkojen juoksussa ja suunnistuksessa.

”Urheilu ei käytännössä ole muuttunut vuosien saatossa. Vaikka suomalaiset ovat jääneet perinteisissä lajeissa kansainvälisestä kärjestä, olemme kuitenkin aitoa urheilukansaa”, Oikarinen tuumii.

Eläkkeelle hän jäi Espoon kaupungin opinto-ohjauksen lehtorin virasta.

”Minulla on myös rakennusalan ammattitutkinto. Olen rakentanut taloja ja takkamuurarin hommiakin olen tehnyt.”

Oikarisella on kolme lasta, joista nuorimmalla pojalla on oma vene rannassa. Poika on myös harjoitellut veneenrakennusta isänsä opissa.

”Muutama lauta häneltä saattaa tehdessä haljeta. Mutta siinähän oppii, kun pari lautaa tuhraa.”

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.