Pelko on sairasta pelkoa, jos se on aiheetonta eikä lievity rationaalisella selvittelyllä. Silloin se rajoittaa turhaan elämää ja aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kuva: Thinkstock.
Suomessa eletään ehkä historian turvallisinta aikaa
Tavallinen suomalainen välttyy usein väkivallalta, ellei sitä esiinny lähipiirissä.
Aikamme on täynnä erilaisia huolenaiheita, sillä uutisvirrassa kerrotaan kansainvälisen politiikan jännitteistä, terrorista ja traagisista väkivallanteoista. Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin ja tutkimusprofessorin Hannu Lauerman mukaan varsinkin iltapäivälehtien uutisointia seurataessa syntyy vaikutelma, että maailma olisi pahasti raiteiltaan.
- Iltapäivälehtiä myydään ylenpalttisella pelolla. Tosiasiassa elämme kuitenkin ehkä kaikkein turvallisinta aikaa koko maan historiassa. Riski joutua esimerkiksi väkivaltarikoksen uhriksi on huomattavan pieni, ellei satu kuulumaan alkoholisoituneen ja väkivaltaisen rikoksentekijän lähipiiriin, Lauerma sanoo.
Hannu Lauerma
Nuorten kokema väkivalta ja erityisesti perheväkivallan aiheuttamat vammat ovat vähentyneet huomattavasti 1980-lukuun verrattuna. Myös suhtautuminen väkivaltaan on viime vuosikymmeninä muuttunut ratkaisevasti. Esimerkiksi lapsen tukistaminen on tänään poliisiasia. Väkivallasta pidättäytyminen on tullut vuosi vuodelta tärkeämmäksi ihanteeksi.
- Pahapäiset siivotaan nyt jo armeijastakin pois, koska nykyaikainen sodankäynti on pitkälle vietyä tiimityötä, Lauerma sanoo.
Väkivalta kulminoituu terveydenhuollossa
Vaikka kansalaisia uhkaava väkivalta on vähentynyt, terveydenhoidon ja sosiaalityön ammattilaiset kohtaamaan sitä työssään aikaisempaa enemmän.
- Ongelmat kulminoituvat terveydenhoitoon. Esimerkiksi lähes joka viides lääkäri on kokenut fyysistä väkivaltaa tai uhkailua vuoden aikana. Erityisesti riski kohdistuu kouluttamattomiin työntekijöihin, sijaisiin ja nuoriin lääkäreihin, Hannu Lauerma kertoo.
Ammattilaisten kokemaan väkivallan uhkaan vaikuttavat monet seikat. Tärkein yhteinen nimittäjä on, että päihteiden käyttö on lisääntynyt. Moniongelmaisuus kasaantuu terveydenhuollon ratkaistavaksi.
- Potilaat ja asiakkaat eivät enää koe olevansa riippuvaisia auttajistaan eivät tunne auktoriteettipelkoa. He tietävät tarkkaan omat oikeutensa, mutta eivät velvollisuuksiaan, Lauerma arvioi.
Terveydenhoito on muuttunut myös aikaisempaa kasvottomammaksi erityisesti suurissa kaupungeissa.
- Harva kehtasi ennen kolhia esimerkiksi kunnanlääkäriä, jonka oli tuntenut lapsesta saakka.
Aggressio on sinänsä luonnollinen reagointitapa
Pelon ymmärtämiseksi on Hannu Lauerman mukaan hyvä perehtyä ihmisen aggressiivisuuteen. Väkivalta tai kilpaileva vuorovaikutus kuuluu kaikkien elollisten olentojen elämään alkaen bakteereista ja kasveista, jotka pyrkivät varmistamaan oman sukunsa jatkumisen muiden lajien kustannuksella.
- Luonnossa on selvitty syömällä toisten lapsia, Lauerma kiteyttää.
Sinänsä aggressio on luonnollinen reagointitapa, joka itsessään ei ole hyvä eikä paha. Aggressio on auttanut selviämään hengissä tai saalistamaan tehokkaasti.
- Ihminen on keskisuuri peto, joka on lihansyöjä, keräilijä ja saalistaja. Miehille aggression toteuttaminen on ratkaisevasti yleisempää kuin naisille. Tänäänkin henkirikoksista yhdeksän kymmenestä on miesten tekemiä.
Aggressio muuttuu kuitenkin sairaaksi, jos se ei anna suojaa tai auta ravinnon hankinnassa.
- Sairas aggressio tuhoaa yksilön ja hänen laumansa mahdollisuuksia ja siten yksilön geenien siirtymistä eteenpäin. Näin se heikentää sitä yksilön omaa yhteisöä, joka turvaa yksilön eloonjäämistä, Lauerma sanoo.
Sairaalloinen väkivaltaisuus on vainoharhaista, psykoottista ja maanista aggressiivisuuden toteuttamista. Tyypillinen suomalainen henkirikoksentekijä, joka on humalainen mies, kärsii narsistisesta raivon kuohahduksista tai homoseksuaalisuuteen kohdistuvasta paniikista, joka purkautuu väkivaltaisina tekoina esimerkiksi tuttua ryyppykaveria kohtaan.
Surmatyön jälkeen henkirikoksen tekijä saattaa olla yhtä hämmästynyt kättensä töistä kuin muutkin.
- Usein tekijä vastaa, että päässä vain naksahti jokin. Tämä vastaus on ymmärrettävää, sillä oman järjettömän verityön tunnustaminen itselle johtaa muun muassa itsemurhapaineeseen, Lauerma sanoo.
Kristillisessä kuvastossa väkivaltaa
Väkivalta on kutoutunut monelle tavoin kulttuurimme peruskertomuksiin, kuten esimerkiksi kristilliseen kuvastoon. Hannu Lauerman mukaan esimerkiksi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kuvattu Iisakin uhraamisen käsky polttouhrina Jumalalle on syvästä väkivaltainen kertomus. Sama väkivallan tematiikka toistuu muun muassa ehtoollisessa, jossa nautitaan Jumalan pojan ruumis ja veri.
- Peruskertomuksien kautta vahvistuu käsitys siitä, että väkivaltaan turvautuminen voi olla hyvää ja välttämätöntä.
Väkivaltaan liittyy myös kaksinaismoralismia, sillä samaan aikaan kuin väkivalta tuomitaan yleisesti, sitä käytetään myös sopivasti kutkuttavana viihteenä. Tällä on suomalaisessa kulttuurissa pitkät perinteet ainakin puukkojunkkareista lähtien, jotka terrorisoivat raukkamaisesti heikompiaan. Suomalaisessa ajattelussa heistä on kuitenkin tehty lähes sankareita.
- Viihteessä väkivaltaa kuvataan lähes pelkästään estetisoivasti, tyylikkäästi ja erotisoiden. Tosielämässä väkivallassa ei ole mitään viihdyttävää tai edes jännittäviä piirteitä. Tavallinen suomalainen väkivalta on kunniatonta ja pahanhajuista.
Hannu Lauerma luennoi Pelon aika -seminaarissa Finlandiatalolla 5.5.2015. Järjestäjänä toimi Psyko-Team Koulutus Oy.
Jaa tämä artikkeli: