Suomessa taas. Saima Mikkonen aloitti nyt ala-asteen toisen luokan ja on iloinen siitä, että saa olla yhdessä jo esikoulusta tuttujen kavereidensa kanssa.
Suomi-koulussa treenataan kieltä
Ulkosuomalaiset lapset harjoittavat kielitaitoaan Suomi-kouluissa. Englannissa asuneesta Saima Mikkosesta, 8, se oli hauskaa.
Aika pelottavaa. Siltä se tuntui, kun suomalainen Saima Mikkonen meni ensimmäistä kertaa englanninkieliseen kouluun. Mikkonen muutti perheensä kanssa viime syksynä vuodeksi Cambridgeen. Koulun pihalla kaikki puhuivat englantia, vaikka se ei kaikkien äidinkieli ollutkaan.
– Mä vaan leikin hippaa ja piilosta muiden lasten kanssa enkä sanonut mitään, Mikkonen kuvailee ensi viikkoja.
Pikku hiljaa hän alkoi arvella, mitä sanat saattaisivat tarkoittaa ja tarkisti sitten koulupäivän jälkeen vanhemmilta. Ensimmäiset sanat olivat tervehdyksiä, hello ja hi.
– Ja my name is, sitä ihmiset käyttää.
Suomi-koulussa side kieleen vahvistuu
Samalla kun Saima Mikkonen alkoi opiskella tavallisessa englantilaisessa koulussa, hän aloitti opinnot Cambridgen Suomi-koulussa. Suomi-koulu on tarkoitettu lapsille, joilla on jokin side suomen kieleen.
Yleensä suomikoululaiset ovat perheistä, joissa toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä, vahvistaa Suomi-koulujen tuki ry:n puheenjohtaja Maila Eichhorn. Joukossa on nykyisin myös toisen muuttajasukupolven lapsia.
– He eivät välttämättä ole kansallisuudeltaan suomalaisia, mutta he haluavat oppia suomea, koska heillä on tiiviit siteet suomalaiseen kulttuuriin ja sukulaisiin.
Cambridgen Suomi-koulu kokoontuu lauantaisin kerran kuussa. Oppitunnit ovat hyvin samanlaisia kuin missä tahansa koulussa.
– Aluksi lauletaan esimerkiksi vuodenaikaan liittyvä laulu. Sitten saadaan tehtävämonisteet. Usein kirjoitimme lauseita tai yksittäisiä sanoja eri aiheista. Opettaja auttaa koululaisia, jotka eivät esimerkiksi ole saaneet jotain sanaa oikein. Tunnin jälkeen askarrellaan ja leikitään, Saima Mikkonen muistelee.
Suomi-kouluja toimii 45 viidessä maassa ja niissä opiskelee noin 4000 lasta. Opetus kouluissa vaihtelee muun muassa oppilaiden osaamistason mukaan. Nyt Suomi-koulujen opetus on saamassa tarkempia puitteita, kun Opetushallitus on julkaissut Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen.
– Se on kovasti odotettu dokumentti, Maila Eichhorn sanoo.
– Suositus varmasti yhtenäistää opetuskäytäntöjä. Opettajan työ vaatii loputtomasti kekseliäisyyttä ja monet ovat kehittäneet juuri omille oppilailleen sopivia opetusmetodeja.
Monikielisyys on rikkaus
Huulipuna, englanniksi lipstick, on ainakin Saima Mikkosen mielestä vaikea sana.
– Kun sitä laitetaan huuliin ja se on sellainen tikku. Sanon aika usein, että huulitikku.
Lapsella menevät kaksi- tai monikielisessä ympäristössä kielet helposti sekaisin. Suomi-koulujen ideana on luoda lapsille suomenkielinen yhteisö.
– Kotona kielenkäyttö voi jäädä helposti kieltojen ja kehotusten varaan. Suomi-kouluissa pyritään monipuolistamaan kieltä, Maila Eichhorn kuvailee.
Saima Mikkonen ei puolestaan arvele oppineensa Suomi-koulussa kovinkaan paljon suomea.
– Minä oikeastaan asun Suomessa ja olen aika vanha. Suomi-koulu oli enemmän hauskanpitoa. Voin puhua suomea kavereiden kanssa ja leikkiä heidän kanssaan.
Mikkosen äiti Alma Jylhäkään ei ole huomannut suuria muutoksia suomentaidoissa.
– Tärkeintä Saimalle varmaan on, että hän on voinut päteä siellä, saanut vaativampia tehtäviä ja opastanut muita. Se on tehnyt hyvää itsetunnolle, koska hän on samalla prosessoinut omaa englannin oppimistaan.
– Koulussa autoin oppilaita, koska osaan suomea. Kaverini ei tiennyt kaikkia sanoja. Ainakin se kysyi, mikä on punainen ja mikä on kirja. Suomen kirjoittaminen voi olla joillekin hankalaa, kun englanniksi kirjoitetaan eri tavalla kuin sanotaan, Saima Mikkonen pohtii.
Cambridgen Suomi-koulussa on paljon kaksikielisiä lapsia. Jos arki sujuu englanniksi, miksi suomea pitäisi erityisesti harjoittaa? Maila Eichhornin mielestä kaikkien olisi syytä ylläpitää saavuttamaansa kielitaitoa.
– Erityisen tärkeää tämä on lapsilla, joiden kielenkäyttö on vasta kehittymässä.
Valtakieli tulee vastaan kaikkialla ja se helposti syrjäyttää toisen, vähemmän käytetyn kielen. Eichhorn puhuu jopa kielen taantumisesta.
– Ulkomailla asuvat suomalaiset huomaavat melko nopeasti, mitä äidinkielelle tapahtuu, kuinka he alkavat korvata suomen sanoja vieraalla kielellä ja kuinka ääntämys muuttuu.
Joskus suomen kielestä on yllättävää iloa. Saima Mikkonen on opettanut eteläkorealaiselle ystävälleen suomea.
– Hei ja moi ainakin. Ja se oli hassua, kun hän halusi tietää, mitä on kirjasto suomeksi.
Mikkonen palasi perheineen Suomeen heinäkuussa. Vaikka englanninkielinen ympäristö jäi, hän aikoo ylläpitää uutta kielitaitoaan lukemalla kirjoja. Erityisesti häntä kiinnostaa keijuista kertova kirjasarja.
Millaista on, kun arjessa on kaksi kieltä?
– Onhan se vähän hankalaa, Mikkonen myöntää.
– Mutta onneksi minulla ei ole enää muita kieliä!
Jaa tämä artikkeli: