Suonpää: Yhdysviivakäsitys jakaa papistoa
Evankelis-luterilainen vai evankelisluterilainen? Kirkko on tosiaan suurten muutosten edessä.
"Evankelis-luterilainen kirkko ei muuta nimensä kirjoitusasua”, kertoi kirkon tiedotuskeskuksen tiedote 19.4.
Kirkko oli suurten muutosten edessä – tai ainakin niiden äärellä. Yhteiskunnan normien ja käsitysten muuttuessa oli kirkon ratkaistava, onko se valmis muutokseen vai pitääkö se kiinni perinteisistä käsityksistään.
Kysymys nimen kirjoitusasusta on jo pitkään jakanut papistoa. Suuri osa papeista olisi valmiita hyväksymään nykyisen kirjoitusasun rinnalla myös muodon ”evankelisluterilainen”, vaikka kirkkokäsikirja yhdysmerkkiä edellyttääkin. Rintamalinja näyttää asettuvan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille, mutta oli tiedossa, että myös etenkin Tampereen hiippakunnassa on useita pappeja, jotka haluaisivat jättää yhdysmerkin kirjoittamatta.
Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa kysymys ei vielä ole ollut yhtä näkyvä ja ajankohtainen. Osalla Turun arkkihiippakunnan papistoa on vielä epäselvyyttä edellisistäkin kirjoitusasun muutoksista ja Sastamalan Karkussa toimii oma, vireä messuyhteisö, joka yhä 2000-luvullakin kirjoittaa kirkon nimen Lutherin saksankielisen käytännön mukaisesti isolla alkukirjaimella, ”Evankelis-luterilainen”.
Suomen kielen lautakunta on jo vuonna 1986 suositellut sanan ”evankelis-luterilainen” kirjoittamista ilman yhdysviivaa muodossa ”evankelisluterilainen”. Kirkon oma käytäntö on siis jo lähes 30 vuoden ajan ollut ristiriidassa maallisen ohjeistuksen kanssa – ja tämä on kirkollisessakin todellisuudessa pitkä aika.
Aiemmin oli kirkossa käynnistetty oikeusopillinen selvitystyö siitä, onko muodossa ”evankelisluterilainen” kirjoitettu nimi juridisesti pätevä. Koska oikeusoppineet katsovat, ettei kirkko voi omilla päätöksillään rajoittaa nimensä kirjoitusmuodon pätevyyttä, ei asiassa voitu enää paeta vaan kirkon oli otettava yhdysmerkkiin kantaa.
Viimeinen niitti oli, kun kaksikymmentä pappia keväällä ilmoitti, etteivät aio odottaa kirkon yhteisiä päätöksiä vaan luopuvat joka tapauksessa yhdysmerkin käytöstä. Kirkon piirissä ei anarkistipappien sooloilua ole katsottu hyvällä, mutta moni piti mahdollisena, että ainakaan Helsingin hiippakunnassa pappien kapinointi ei johtaisi kurinpitotoimiin.
Nimettomänä esiintyvä helsinkiläispappi vakuuttaa, ettei ryhtynyt kapinaan kevyin perustein, vaan koki toimivansa pakosta: ”Pappeudessa on kyse rinnalla kulkemisesta ja pappi ei voi jättää huomioimatta seurakuntalaisen tarpeita. On katsottava ihmistä silmiin, en voi paeta kirkollisen kielioppijargonin taakse. Kysyin myös itseltäni, mitä Jeesus olisi tehnyt ja vastasin, että ei olisi Jeesus puuttunut yhdysmerkkiin. Mahtoikohan se Nasaretin mies osata edes kirjoittaa?” Muuta ohjeistusta Helsingin hiippakunnassakaan ei ole annettu kuin pyyntö muistaa niitä seurakuntalaisia, joille yhdysmerkki on tärkeä kysymys sekä rukoilla yhdessä heidän kanssaan.
Muualla Suomessa korostettiin, että myös helsinkiläispappien olisi pitänyt pysyä kirkon linjassa, ja odottaa kirkollisen päätöksentekokoneiston ratkaisua. ”Minkä Jumala on meille asettanut, sitä älköön pappi ohittako”, korosti nimettömänä esiintyvä kirkolliskokousvaltuutettu.
Nyt Kirkkohallituksen täysistunto otti kuitenkin selvän kannan siihen, mikä on kirkon nimi nyt ja tulevaisuudessa:
”Suomen evankelis-luterilainen kirkko kirjoittaa jatkossakin nimensä yhdysviivalla.”
Kirkkohallitus ei kuitenkaan asettunut kannattamaan kurinpitotoimia asiassa vaan kirkkohallitus päätti antaa tilaa myös toisin toimiville papeille ja käytännössä vapauttaa papiston toimimaan asiassa omantuntonsa mukaisesti.
”Kirkkohallitus ei kuitenkaan näe suurena ongelmana sitä, että yleiskielessä nimeä käytetään myös viivattomassa muodossa.”
Kuten Norjan kirkko teki avioliittokysymyksen suhteen, Suomen evankelis-luterilainen kirkko kykeni siis välimerkin suhteen säilyttämään perinteisen käsityksensä, mutta antaa papeille tilaa toimia myös toisen näkemyksen mukaisesti. Ainakin Helsingin hiippakunnassa huokaistaan nyt helpotuksesta kun konflikti on vältetty, mutta myös kirkolliset konservatiivit voivat katsoa voittaneensa. Vaikka osa papeista yhdysviivasta luopuukin, myös perinteiselle näkemykselle on tilaa.
Kirjoittaja Twitterissä: @suonpaa
Jaa tämä artikkeli: